Terveydenhuollon maksukattojärjestelmä sekava ja byrokraattinen
Vuoden alusta voimaan tullut sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen 3 500 markan maksukatto on lisännyt byrokratiaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Maksukattojärjestelmä on osoittautunut mutkikkaaksi, eikä asiakas välttämättä tiedä, milloin hänellä on oikeus maksuttomaan hoitoon.
Uuden järjestelmän mukaan jokainen, joka on maksanut 3 500
markkaa avosairaanhoidon tai lyhytaikaisen laitoshoidon
maksuja, saa maksuttoman hoidon lyhytaikaisen laitoshoidon
ylläpitomaksua lukuunottamatta. Varat maksuttomaan hoitoon
tulevat kuntien budjetista.
- Tämä on pysyvä lainsäädäntö, eikä budjettineuvotteluiden
yhteydessä maksukattojärjestelmästä luopuminen ollut millään
tavalla esillä, kertoo sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula
Taskula Suomen Kuntaliitosta.
Hänen mukaansa ongelmia on syntynyt siitä, että kunnat eivät
saaneet tarpeeksi aikaa valmistautua uuden lain
soveltamiseen. Käytännössä valmistautumisaikaa oli joulun
välipäivät.
- Kunnissa on lähes mahdoton seurata sairaalamaksujen
kertymistä, koska tietosuojasyistä potilaiden
potilasmaksutietoja ei voida siirtää esimerkiksi
sairaanhoitopiiristä terveyskeskukseen.
- Keskitetyn seurannan
luomista vaikeuttaa myös se, että kuntien ja kuntayhtymien
tietojärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Koko valtakunnan
kattavaa kunnallista atk-pohjaista seurantaa on mahdoton
rakentaa, Taskula täsmentää.
Hän myöntää, että koko terveydenhuollon
asiakasmaksujärjestelmä on niin monimutkainen, että
asiakkaiden on erittäin vaikea seurata maksujen kertymistä.
Tuhannet ylittäneet maksukaton
Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että tähän
mennessä 3 500 markan maksukaton ovat ylittäneet jo
tuhannet suomalaiset.
Ministeriössä arvioitiin ennen lain
voimaantuloa, että maksukaton ylittäneitä ilmaisen hoidon
saajia on vuosittain noin 90 000-100 000. Ilmaisen hoidon
arvioidaan vievän kuntien kukkaroista noin 200 miljoonaa
markkaa vuodessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo syksyn aikana teettää
selvityksen maksukattolain vaikutuksista kunnissa.
- Tällä hetkellä on mahdoton sanoa, mitä mahdollisia muutoksia
lakiin olisi tulossa, sanoo ylitarkastaja Marvi Kattelus sosiaali-
ja terveysministeriöstä.
Taskulan mukaan lyhytaikaisessa laitoshoidossa 3 500 markan
katon läpäisee 36 prosenttia hoitopäivistä. Maksukaton
ylittäneistä avohoidon potilaiden määrästä ei Taskulan mukaan
ole vielä tietoa.
- Käytännössä maksukatto hallintokuluineen leikkaa sen
tulolisäyksen, jonka kunnat saivat sosiaali- ja terveydenhuollon
maksujen korotuksen seurauksena tämän vuoden alussa.
Maksukattojärjestelmään kuuluvat terveyskeskuslääkärin
vastaanottomaksut, sarjahoidon maksut, lyhytaikaiset
laitoshoidot, fysikaalisen hoidon maksut, poliklinikkamaksut ja
lyhytkirurgisen hoidon maksut erikoissairaanhoidossa, päivä- ja
yöhoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.
- Tyypillinen maksukaton ylittäjä oli iäkäs ihminen, joka on
käyttänyt paljon sairaanhoitopalveluja. Maksukatot ylittyivät jo
alkuvuodesta päihdehuoltolaitosten hoidettavilta, koska he
ovat yleensä lyhytaikaisessa hoidossa. Katon ylittäjiä ovat
myös pitkäaikaisia sairauksia, kuten syöpää ja reumaa potevat,
Taskula toteaa.
Potilasmaksujen käytännön seurantaa helpottaa asiakaskortti,
johon summat voi kirjata. Asiakaskortti vaihdetaan
vapaakorttiin, kun 3 500 markan maksukatto on ylittynyt.
Taskulan mukaan maksujen ylittymisen seuranta on lähinnä
asiakkaan omalla vastuulla.
STT-MH
4.8.2000
Politiikka -sivulle
|