Terveydenhuollon maksukattojärjestelmä sekava ja byrokraattinen
Vuoden alusta voimaan tullut sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen 3 500 markan maksukatto on lisännyt byrokratiaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Maksukattojärjestelmä on osoittautunut mutkikkaaksi, eikä asiakas välttämättä tiedä, milloin hänellä on oikeus maksuttomaan hoitoon.Uuden järjestelmän mukaan jokainen, joka on maksanut 3 500 markkaa avosairaanhoidon tai lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja, saa maksuttoman hoidon lyhytaikaisen laitoshoidon ylläpitomaksua lukuunottamatta. Varat maksuttomaan hoitoon tulevat kuntien budjetista.
- Tämä on pysyvä lainsäädäntö, eikä budjettineuvotteluiden yhteydessä maksukattojärjestelmästä luopuminen ollut millään tavalla esillä, kertoo sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Suomen Kuntaliitosta.
Hänen mukaansa ongelmia on syntynyt siitä, että kunnat eivät saaneet tarpeeksi aikaa valmistautua uuden lain soveltamiseen. Käytännössä valmistautumisaikaa oli joulun välipäivät.
- Kunnissa on lähes mahdoton seurata sairaalamaksujen kertymistä, koska tietosuojasyistä potilaiden potilasmaksutietoja ei voida siirtää esimerkiksi sairaanhoitopiiristä terveyskeskukseen.
- Keskitetyn seurannan luomista vaikeuttaa myös se, että kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Koko valtakunnan kattavaa kunnallista atk-pohjaista seurantaa on mahdoton rakentaa, Taskula täsmentää.
Hän myöntää, että koko terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmä on niin monimutkainen, että asiakkaiden on erittäin vaikea seurata maksujen kertymistä.
Tuhannet ylittäneet maksukaton
Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että tähän mennessä 3 500 markan maksukaton ovat ylittäneet jo tuhannet suomalaiset.
Ministeriössä arvioitiin ennen lain voimaantuloa, että maksukaton ylittäneitä ilmaisen hoidon saajia on vuosittain noin 90 000-100 000. Ilmaisen hoidon arvioidaan vievän kuntien kukkaroista noin 200 miljoonaa markkaa vuodessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo syksyn aikana teettää
selvityksen maksukattolain vaikutuksista kunnissa.
- Tällä hetkellä on mahdoton sanoa, mitä mahdollisia muutoksia
lakiin olisi tulossa, sanoo ylitarkastaja Marvi Kattelus sosiaali-
ja terveysministeriöstä.
Taskulan mukaan lyhytaikaisessa laitoshoidossa 3 500 markan katon läpäisee 36 prosenttia hoitopäivistä. Maksukaton ylittäneistä avohoidon potilaiden määrästä ei Taskulan mukaan ole vielä tietoa.
- Käytännössä maksukatto hallintokuluineen leikkaa sen tulolisäyksen, jonka kunnat saivat sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksen seurauksena tämän vuoden alussa.
Maksukattojärjestelmään kuuluvat terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksut, sarjahoidon maksut, lyhytaikaiset laitoshoidot, fysikaalisen hoidon maksut, poliklinikkamaksut ja lyhytkirurgisen hoidon maksut erikoissairaanhoidossa, päivä- ja yöhoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.
- Tyypillinen maksukaton ylittäjä oli iäkäs ihminen, joka on käyttänyt paljon sairaanhoitopalveluja. Maksukatot ylittyivät jo alkuvuodesta päihdehuoltolaitosten hoidettavilta, koska he ovat yleensä lyhytaikaisessa hoidossa. Katon ylittäjiä ovat myös pitkäaikaisia sairauksia, kuten syöpää ja reumaa potevat, Taskula toteaa.
Potilasmaksujen käytännön seurantaa helpottaa asiakaskortti, johon summat voi kirjata. Asiakaskortti vaihdetaan vapaakorttiin, kun 3 500 markan maksukatto on ylittynyt. Taskulan mukaan maksujen ylittymisen seuranta on lähinnä asiakkaan omalla vastuulla.
STT-MH
4.8.2000
