Valtiovarainministeri pysyy kannassaan Suomen Pankista
Niinistö valmis työttömyysturvaesityksensä pehmentämiseen
Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö ilmoitti maanantaina valmiutensa harkita pehmennyksiä ehdotukseensa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta.Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Espoossa puhunut Niinistö aikoo tuoda asiaa koskevan esityksen torstaina ja perjantaina pidettävään hallituksen budjettiriiheen.
Hän myönsi, ettei työtä aina löydy työttömästä itsestään riippumattomista syistä.
- Tällaisissa tilanteissa voitaisiin ehkä rakentaa jonkinlainen pehmennysvariaatio, Niinistö arvioi.
Tällaisena pehmennyksenä hän heitti ajatuksen työllistymissetelistä, joka toimisi palvelusetelin periaatteella. Ajatusta työllistymissetelistä on kehitellyt Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Jaakko Pehkonen.
Tarkemmin Niinistö ei ryhtynyt ajatustaan selvittämään, vaan lupasi tehdä yksityiskohtaisen esityksen budjettiriihessä.
Ajatus työttömyysturvan porrastamisesta on saanut osakseen kovaa vastarintaa mm. palkansaajajärjestöissä. Viimeisin ryöpytys tuli maanantaina Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaalta (sd.), jonka mukaan kokoomus on uhka tupo-ratkaisulle.
Hänen mielestään kokoomus "toimii täysin työmarkkinoiden häirikkönä olevan Suomen yrittäjien juoksupoikana".
Ensi vuoden budjettia valtiovarainministeri luonnehti onnistuneeksi, jolla vastataan hyvin talouden kasvuun. Menojen kohdalla on Niinistön mukaan pyritty vastaamaan eduskunnan vaateisiin.
Niinistön mukaan auki olevia, budjettiriiheen jääviä asioita on vielä runsaasti, mutta markkamääräisesti ne ovat pieniä.
Myös eduskuntaryhmä esitti puheenjohtajansa Ben Zyskowiczin suulla tyytyväisyytensä budjetin verolinjauksiin. Erityisesti kiiteltiin eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentamista ja indeksitarkistuksia.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kotitaloustyökokeilun yritystukimallista voidaan luopua ja sen sijaan kehittää veromallia.
Tiukka budjettilinja jatkuu
Niinistö korosti, että ylikorkean verotuksen alentaminen on keskeinen tavoite ensi vuoden budjetissa. Hänen mukaansa se on herättänyt eurooppalaisittainkin huomiota suuruudellaan.
Veroratkaisu on kooltaan yhteensä noin 6,4 miljardia markkaa, josta lähes viisi miljardia kohdistuu työn verotuksen keventämiseen.
Niinistö perusteli mittavaa alennusta sillä, että taloudellinen kasvu ei ole luonut uusia työpaikkoja oletetusti.
- Alennuksella tavoitellaan muutakin kuin epäoikeudenmukaisen korkean verotuksen alentamista. Sillä tavoitellaan myös työllisyyden lisäystä ja työn kannustavuuden lisäämistä.
Alennuksesta huolimatta Niinistö ilmoitti tiukan budjettipolitiikan jatkuvan ja hän varoitti erityisesti kuntasektoria yhteisöveron kasvavasta tuotosta vaalivuonna.
- Lottovoittoa ei tule joka vuosi ja yhteisövero on herkkä elementti, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti. Jos rahaa näyttää olevan, tulee helposti hinku tuhlata, hän varoitteli.
Niinistö kehottikin myös vaaleihin valmistautuvaa kokoomusta miettimään lupauksiaan ja menojen lisäyksiä tarkasti.
- Kunnan perustehtävät - kuten koulutus ja terveydenhuolto - on hoidettava kuntoon ensimmäiseksi. Sitä ennen reviiriä ei pitäisi laajentaa.
Niinistö otti kantaa myös eduskunnassakin virinneeseen keskusteluun normiohjaukseen paluusta, josta 90-luvulla pyrittiin eroon.
- On käynyt niin, että henki on muuttunut ja nyt on vaadittu kuntien käsien sitomista.
Niinistö ei kuitenkaan ole pakkosääntelyn kannalla, mutta toteaa, että vapaudesta seuraa myös vastuu.
- Kuntasektori uskoo, että se jakaa resurssit oikein. Sen on lisättävä luottamusta siihen, että näin myös tapahtuu.
Niinistö pysyy kannassaan Suomen Pankista
Niinistö pysyy ehdotuksessaan Suomen Pankin johtokunnan supistamisesta kolmeen henkilöön. Hän perusteli ehdotustaan alivaltiosihteeri Johnny Åkerholmin nimittämisestä Suomen Pankin johtokuntaan sekä johtokunnan supistamista kolmeen henkilöön eurokäytännöllä.
Niinistö myönsi, että hänen ehdotuksestaan on joillekin saattanut tulla paha mieli. Hän kuitenkin huomautti, että maailma on euroalueen tulon myötä muuttunut.
- Olemme vedenjakajatilanteessa suhteessa entiseen kaavaan, jonka mukaan Suomen Pankissa on puoluemandaatteja.
Hän myös viittasi ehdotuksensa loogisuuteen, sillä viimeksikään hän ei noudattanut puoluemandaattiajattelua, kun Matti Korhonen nimitettiin Suomen Pankkiin.
Niinistö vertaili perusteluksi muiden euromaiden keskuspankkien johtokuntien koostumuksia.
- Euromaissa keskuspankkien johtokuntaan kuuluu 2-6 jäsentä - useimmiten kolme - ja he ovat alan ammattilaisia.
Niinistön mukaan keskuspankkien johtokunnissa on jäseniä lähinnä kolmesta ryhmästä: valtiovarainministeriöistä tulleita virkamiehiä, akateemisesti koulutettuja sekä yksityiseltä pankkisektorilta rekrytoituneita johtajia.
- Seitsemässä euroalueen keskuspankissa on valtiovarainministeriötaustainen virkamies joko pääjohtajana tai kakkosmiehenä, hän sanoi.
- Keskuspankkien johtokuntiin on noustu myös niiden sisältä eikä siellä siis ole pelätty virkamiesklikkejä, Niinistö heitti viitaten pääministeri Paavo Lipposen (sd.) esittämään huoleen virkamiesklikistä.
Alkuperäisen ajattelun mukaan Suomen Pankki -asiaan ei ollut tarkoitus puuttua tänään lainkaan, ja laajempi eduskuntaryhmän keskustelu asiasta onkin huomenna tiistaina.
- Jos niin halutaan, täsmensi Zyskowicz.
Ryhmän varapuheenjohtaja Irja Tulonen totesi, että ryhmä haluaa katsoa eri vaihtoehdot.
ILKKA AHTOKIVI
Espoo
7.8.2000
