Uudet suositukset luvassa syksyyn mennessä
Kohonneen verenpaineen hoito ontuu Suomessa
Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa varsin huonolla tolalla, sillä vain noin 10-30 prosenttia lääkehoidetuista verenpainepotilaista on saavuttanut arvoissaan tavoitetason.
Keski-ikäisillä suomalaismiehillä peräti joka
toisella verenpaine ylittää tavoitteena pidetyn
lukeman 140/90. Naisilla tämä arvo ylittyy joka
kolmannella. Suomalaisilla on kyseenalainen
kunnia johtaa länsimaissa
verenpainetautitilastoja.
Kohonneen verenpaineen hoitoon ollaankin
parhaillaan valmistelemassa uusia
hoitosuosituksia. Edellinen on vuodelta 1994,
mutta senkin jälkeen verenpaineen hoidosta on
tullut jo kosolti uusia tutkimustuloksia.
Suositusten piti alkujaan olla valmiina jo tämän
vuoden alussa, mutta näillä näkymin ne saadaan
julkaistuksi syksyyn mennessä.
- Tavallisesti Suomessa on julkaistu
hoitosuosituksia 5-6 vuoden välein. Tarkoituksena
olisi, että jatkossa ne uusittaisiin vaikkapa
vuosittain, professori Heikki Ruskoaho Oulun
yliopistollisesta sairaalasta kertoi Pohjolan
lääkäripäivillä Oulussa keskiviikkona.
Verenpainetta täytyy hoitaa
Uusilla suosituksilla pyritään lisäämään
tietoisuutta siitä, että kohonnutta verenpainetta
täytyy hoitaa. Ruskoahon mukaan ongelmana on,
että kaikki potilaat eivät käytä heille määrättyjä
lääkkeitä tai tuudittautuvat siihen, että asiat ovat
kunnossa sen jälkeen, kun lääkehoito on aloitettu.
Myös lääkäreiden hoitokäytännöissä olisi
kohentamisen varaa. Kiireen keskellä monelta
potilaalta jää verenpaine terveystarkastuksen
yhteydessä yhä mittaamatta.
Uusissa hoitosuosituksissa tähdennetään sitä,
että kohonneen verenpaineen hoito ei riipu
pelkästään mitatusta verenpainelukemasta. Ennen
hoidon aloittamista on arvioitava kaikki potilaan
riskitekijät.
- Silloin katsotaan esimerkiksi, tupakoiko potilas,
onko hänellä veren rasvat koholla tai onko hänellä
vaikkapa vasemman kammion seinämän
paksuuntumista, Ruskoaho luettelee.
Hänen mukaansa esimerkiksi lihavilla, tupakoivilla
tai sepelvaltimotautia sairastavilla pitäisi aloittaa
verenpaineen hoito jo varsin matalilla lukemilla.
Näin on jo siitäkin syystä, että suuren riskin
potilailla verenpainelääkkeistä on todettu olevan
apua myös muihin sairauksiin.
Hoitosuosituksissa korostettaneen entistä
selvemmin myös yläpaineen merkitystä.
- Viime syksynä julkaistu tutkimus osoittaa, että
yläpaine on erityinen riskitekijä ja siksi se on
saatava normaalitasolle.
Hoitoraja vielä määrittämättä
Yleensä lääkehoito aloitetaan, kun potilaan
verenpaineen lukema on 160/100. Näin toimitaan
tapauksissa, kun potilaalla ei ole kohonneen
verenpaineen lisäksi muita sairauksia.
- Lääkehoidolla ja muillakin hoidoilla pyritään
vähintään 140/90:n arvoon kaikkien potilaiden
kohdalla. Esimerkiksi diabetestä sairastavilla on
tätä tiukemmat tavoitteet eli vähintään lukemat
130/85.
Hoitosuosituksia valmisteleva työryhmä ei ole
vielä sopinut verenpaineen tavoitearvoista.
Ruskoaho uskoo, että esimerkiksi se, mihin
hoitoraja asetetaan, herättää vielä runsaasti
keskustelua. Kyse on nimittäin myös rahasta.
- Jos alarajaa alennetaan nykyisestä, potilaiden
määrä lisääntyy. Lääkekustannukset kasvavat, jos
kyse on lääkehoidosta. Ja jos käyttöön otetaan
uusia lääkkeitä, ne ovat aina vanhoja kalliimpia.
Kohonneen verenpaineen hoito lohkaisee
suurimman osan erityskorvattavista lääkkeistä.
Ruskoahon mukaan summa on noin 700 miljoonaa
markkaa. Lääkkeillä hoidetaan noin 450 000
suomalaisen kohonnutta verenpainetta.
Jo noin 300 000 suomalaisessa kotitaloudessa on
verenpainemittari. Ruskoahon mielestä juuri
omalla huolellisella seurannalla saavutetaankin
kaikkein parhaiten hoitotavoite.
- Meillä on tästä hyviä kokemuksia. Potilaat itse
lisäävät tai vähentävät lääkitystään
hoitotavoitteissa pysymiseksi. Jos tavoitetta ei
saavuteta, he tulevat lääkäriin.
STT-MH
25.2.2000
Kotimaa -sivulle
|