Uudet suositukset luvassa syksyyn mennessä
Kohonneen verenpaineen hoito ontuu Suomessa
Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa varsin huonolla tolalla, sillä vain noin 10-30 prosenttia lääkehoidetuista verenpainepotilaista on saavuttanut arvoissaan tavoitetason.Keski-ikäisillä suomalaismiehillä peräti joka toisella verenpaine ylittää tavoitteena pidetyn lukeman 140/90. Naisilla tämä arvo ylittyy joka kolmannella. Suomalaisilla on kyseenalainen kunnia johtaa länsimaissa verenpainetautitilastoja.
Kohonneen verenpaineen hoitoon ollaankin parhaillaan valmistelemassa uusia hoitosuosituksia. Edellinen on vuodelta 1994, mutta senkin jälkeen verenpaineen hoidosta on tullut jo kosolti uusia tutkimustuloksia.
Suositusten piti alkujaan olla valmiina jo tämän vuoden alussa, mutta näillä näkymin ne saadaan julkaistuksi syksyyn mennessä.
- Tavallisesti Suomessa on julkaistu hoitosuosituksia 5-6 vuoden välein. Tarkoituksena olisi, että jatkossa ne uusittaisiin vaikkapa vuosittain, professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoi Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa keskiviikkona.
Verenpainetta täytyy hoitaa
Uusilla suosituksilla pyritään lisäämään tietoisuutta siitä, että kohonnutta verenpainetta täytyy hoitaa. Ruskoahon mukaan ongelmana on, että kaikki potilaat eivät käytä heille määrättyjä lääkkeitä tai tuudittautuvat siihen, että asiat ovat kunnossa sen jälkeen, kun lääkehoito on aloitettu.
Myös lääkäreiden hoitokäytännöissä olisi kohentamisen varaa. Kiireen keskellä monelta potilaalta jää verenpaine terveystarkastuksen yhteydessä yhä mittaamatta.
Uusissa hoitosuosituksissa tähdennetään sitä, että kohonneen verenpaineen hoito ei riipu pelkästään mitatusta verenpainelukemasta. Ennen hoidon aloittamista on arvioitava kaikki potilaan riskitekijät.
- Silloin katsotaan esimerkiksi, tupakoiko potilas, onko hänellä veren rasvat koholla tai onko hänellä vaikkapa vasemman kammion seinämän paksuuntumista, Ruskoaho luettelee.
Hänen mukaansa esimerkiksi lihavilla, tupakoivilla tai sepelvaltimotautia sairastavilla pitäisi aloittaa verenpaineen hoito jo varsin matalilla lukemilla. Näin on jo siitäkin syystä, että suuren riskin potilailla verenpainelääkkeistä on todettu olevan apua myös muihin sairauksiin.
Hoitosuosituksissa korostettaneen entistä
selvemmin myös yläpaineen merkitystä.
- Viime syksynä julkaistu tutkimus osoittaa, että
yläpaine on erityinen riskitekijä ja siksi se on
saatava normaalitasolle.
Hoitoraja vielä määrittämättä
Yleensä lääkehoito aloitetaan, kun potilaan verenpaineen lukema on 160/100. Näin toimitaan tapauksissa, kun potilaalla ei ole kohonneen verenpaineen lisäksi muita sairauksia.
- Lääkehoidolla ja muillakin hoidoilla pyritään vähintään 140/90:n arvoon kaikkien potilaiden kohdalla. Esimerkiksi diabetestä sairastavilla on tätä tiukemmat tavoitteet eli vähintään lukemat 130/85.
Hoitosuosituksia valmisteleva työryhmä ei ole vielä sopinut verenpaineen tavoitearvoista. Ruskoaho uskoo, että esimerkiksi se, mihin hoitoraja asetetaan, herättää vielä runsaasti keskustelua. Kyse on nimittäin myös rahasta.
- Jos alarajaa alennetaan nykyisestä, potilaiden määrä lisääntyy. Lääkekustannukset kasvavat, jos kyse on lääkehoidosta. Ja jos käyttöön otetaan uusia lääkkeitä, ne ovat aina vanhoja kalliimpia.
Kohonneen verenpaineen hoito lohkaisee suurimman osan erityskorvattavista lääkkeistä. Ruskoahon mukaan summa on noin 700 miljoonaa markkaa. Lääkkeillä hoidetaan noin 450 000 suomalaisen kohonnutta verenpainetta.
Jo noin 300 000 suomalaisessa kotitaloudessa on verenpainemittari. Ruskoahon mielestä juuri omalla huolellisella seurannalla saavutetaankin kaikkein parhaiten hoitotavoite.
- Meillä on tästä hyviä kokemuksia. Potilaat itse lisäävät tai vähentävät lääkitystään hoitotavoitteissa pysymiseksi. Jos tavoitetta ei saavuteta, he tulevat lääkäriin.
STT-MH
25.2.2000
