Niinistö varoitti valtion menojen lisäämisestä
Talousnäkymät ovat hyvät, mutta tiukasta linjasta ei voi tinkiä tuumaakaan ensi vuoden budjettia valmisteltaessa, varoitti valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) tiistaina.
Ministerin talouspoliittista kurinpalautussaarnaa
säestivät valtiosihteeri Raimo Sailas, ylijohtaja
Martti Hetemäki sekä budjettipäällikkö Timo
Viherkenttä. Ministeriö korotti tiistaina
ennustettaan talouskasvusta 3,9 prosentista 4,7
prosenttiin.
Valtiovarainministeriö on nyt käynyt läpi
ministeriöiden kanssa kierroksen
kehysneuvotteluja ensi vuoden budjetista. Esitys
ei ole vielä valmis, ja hallitus neuvottelee siitä
ensi tiistaina.
- Velkaantuminen ei ole kadonnut minnekään. Ne
lyhennykset mitä on toistaiseksi voitu pääosin
yksityistämistulojen avulla tehdä, ovat varsin
minimaalisia, sanoi Niinistö.
Niinistö ei suostunut kertomaan lukuja tulevista
kehyksistä, veronalennus- tai
velanlyhennystavoitteista. Edelleen pidetään
kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta,
etteivät valtion reaalimenot nouse yli vuoden
1999 tason.
Niinistö toivoi, että tänä syksynä voidaan sopia
ensi vuoden budjetista ja veronalennuksista yhtä
aikaa, eikä eroteta niitä toisistaan kuten tänä
vuonna tehtiin.
Ylikuumentumisen
riski merkittävä
Niinistön mukaan tällä hetkellä ei voi sanoa, että
talous olisi ylikuumentunut, mutta
ylikuumentumisen vaara on merkittävä. Vaaran
merkkeinä hän mainitsi joillakin aloilla vallitsevan
työvoimapulan, luotonoton kasvun sekä pörssin
huikean nousun.
- Nämä ilmiöt ovat kovin tutunoloisia. Niillä on
juuria siinä 1980-luvun unenomaisessa elämässä,
joka sitten päättyi painajaiseen, Niinistö varoitti.
Riskejä löytyy myös ulkomailta: jos Yhdysvaltain
talouskasvu ja pörssihuuma katkeavat, on sillä
nopeasti vaikutuksia Suomessakin.
Niinistö kehotti myös kotitalouksia ja yksityisiä
kansalaisia pitämään jalat maassa ja laskemaan
tarkasti, mihin rahat todella riittävät.
Ylikuumentumisvaara ei Niinistön mukaan silti
merkitse sitä, että nyt olisi luovuttava
hallitusohjelmassa luvatuista tuloveron
alennuksista. Työllisyyden parantamiseksi on
aivan välttämätöntä jatkaa verokiilan
pienentämistä, hän sanoi.
Suomi ikääntyy
nopeimmin EU:ssa
Hetemäki katsoi, että työmarkkinatilanne osoittaa
rakenteellisten uudistusten tarpeen. Nyt on
avoimia työpaikkoja saman verran kuin vuoden
1988 alussa - siitä huolimatta, että työttömyys on
10 prosenttia eikä viisi.
Tarjonta ja kysyntä eivät
kohtaa. Osasyy tähän on puute koulutetusta
työvoimasta, mutta myös verokiila vaikuttaa,
Hetemäki arvioi.
Työllisyysaste on laman jäljiltä jäänyt yhä lähes
kymmenen prosenttiyksikköä alle kymmenen
vuotta sitten vallinneen tason.
Samalla
huoltosuhde heikkenee - Suomi ikääntyy
nopeammin kuin mikään muu EU-maa, huomautti
Sailas. Vanhimmat ikäryhmät kasvavat
nopeimmin.
- Sen kaltaista maahanmuuttoa ei kyllä millään
voi ajatella, joka muuttaisi näitä perusasetelmia,
Sailas sanoi.
STT-IA
29.2.2000
Talous -sivulle
|