Esko Ahon matka Harvardiin herättää kysymyksiä
Keskustan puheenjohtaja Esko Ahon Harvardiin lähtö on herättänyt joissain piireissä epäilyksiä. Entinen ulkoministeri, nykyinen Arizonan yliopiston professori, Keijo Korhonen kritisoi Ahon eduskunnalle antaman selvityksen totuudenmukaisuutta. Jotkin seikat liittyen Ahon vierailuun vaikuttavat poikkeavan normaalikäytännöistä. Kiinnostusta herättää esimerkiksi Ahon USA-vuoden todellinen rahoitus.
Korhonen ihmetteli taannoisessa kolumnissaan Satakunnan Kansassa, miten Aho todellisuudessa rahoittaa matkansa. Korhonen epäilee Ahon saaneen stipendin tai muun ulkopuolisen rahoittajan kulujensa kattamiseksi ja vaatii Aholta juulkista selvitystä rahoituspohjasta.
Korhonen kirjoittaa, että ulkomaalainen opiskelija voi joskus vapautua opintomaksuista stipendin turvin.
Helsingissä toimiva Fulbright Center on erikoistunut Yhdysvalloissa opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Se toimeenpanee useita erilaisia vaihto-opiskeluohjelmia Suomen ja Yhdysvaltain välillä ja myöntää mm. apurahoja Suomeen saapuville amerikkalaisille luennoitsijoille, jatko-opiskelijoille ja opettajille erityisten stipendiohjelmien kautta. Stipendejä voidaan myöntää myös tutkijoille.
Opiskelu Yhdysvalloissa ei ole ulkomaalaiselle aivan yksinkertaista, mikä ilmenee myös Fulbright Centeristä saatavasta informaatiosta. Yhdysvalloissa opiskelijamaksut voivat tapauksesta riippuen olla suuret, ja ulkomaisen opiskelijan mahdollisuudet ansiotyöhön usein vähäiset. Keijo Korhosen mukaan Ahon onkin mahdotonta ylipäätään ansaita USA:ssa, koska tämä matkustaa sinne opiskelijaviisumilla.
Monenlaisia käytäntöjä
Fulbright Centerissä koulutusasiantuntijana toimiva Terhi Topi ei halua ottaa kantaa Ahon yksittäistapaukseen, koska ei tunne asian taustoja, mutta valottaa yleisesti opiskelijavierailujen käytäntöä Amerikassa. Hänen mukaansa esimerkiksi rahoituspohjassa on tapauskohtaisesti suuriakin vaihteluita. Hän vahvistaa myös, ettei opiskelijaviisumilla voi varsinaisesti työskennellä.
- Vaikka ei voida yleistää, tietyt perusvaihtoehdot ovat tarjolla USA:han opiskelijaksi lähteville: Voi lähteä suorittamaan tutkintoa tai sitten opiskelemaan non-degree - tyyppisesti, eli täysipäiväisesti, muttei suorita tutkintoa. Vierailukategoria on kolmas vaihtoehto. Tähän vaihtoehtoon sisältyy eniten variaatioita, Topi selvittää.
- Esko Aho ei ole hakenut rahoitusta ainakaan Fulbright Centerin kautta, hän tähdentää.
Hänen mukaansa käytäntö maksujen suhteen vaihtelee tapauksittain, mutta stipendi on yleinen tapa opintojen rahoittamiseksi. Topi kertoo, että tietyissä tilanteissa on mahdollista, ettei lukukausimaksuja peritä.
- Kun puhutaan tutkinto-ohjelmista, stipendi tulee kysymykseen, jos toimii esimerkiksi tutkijan apulaisena. Stipendejä myönnetään yleensä tutkinto-opiskelijoille. Mikä Ahon toimenkuva Harvardissa on, sitä en osaa sanoa, Topi jatkaa.
Rahoitus kynnyskysymys
Yleisesti opiskelu Yhdysvalloissa vaatii tarkkaa rahoitussuunnitelmaa. Usein omat säästöt eivät yksin riitä, ja suunnitelma siitä, miten kaikki opiskelusta aiheutuvat kustannukset aikoo kattaa, on yksi opiskelun peruslähtökohdista. Oppilaitos ja viime kädessä myös Yhdysvaltain konsulaatti tarvitsee selvityksen siitä, miten opiskelija aikoo rahoittaa opiskelunsa Yhdysvalloissa.
Opintojen rahoituslähteitä ovat mm. valtion opintotuki, suomalaiset, kansainväliset ja amerikkalaiset apurahat ja stipendit, amerikkalaisten yliopistojen omat stipendit, korvaukset mahdollisesta osa-aikatyöstä campuksella sekä opiskelijan omat säästöt.
Useimmiten yksi tai kaksi rahoituslähdettä eivät riitä kustannusten kattamiseen, vaan rahoitus kootaan useista lähteistä, ja lisärahoituksen hankinta jatkuu vielä senkin jälkeen, kun opinnot amerikkalaisessa yliopistossa ovat jo alkaneet.
Suomessa apurahoja ja stipendejä myöntävät muun muassa oppilaitokset, yksityiset säätiöt, järjestöt, ammattiliitot, kaupungit ja kunnat sekä työnantajat.
Rahoitusta voi hakea myös yhdysvaltalaisilta kansainvälisiltä säätiöiltä ja järjestöiltä. Ulkomaalaisten mahdolliset stipendit yliopistoissa myönnetään usein akateemisin perustein ja kilpailu niistä on kova.
Aho on antanut ymmärtää, ettei lähde Harvardiin varsinaisesti opiskelemaan, vaan vierailevaksi luennoitsijaksi. Erikoista on kuitenkin se, että hän on ilmoittanut lähtevänsä USA:han opiskelijaviisumilla. Opiskelijaviisumin omaava ei ainakaan normaalisti ole ansiotyössä.
Keijo Korhonen pitää Ahon ilmoittamaa puolen miljoonan vuosibudjettia sinänsä realistisena, mutta ei ymmärrä, mistä rahat tulevat.
- Se, että yliopisto kustantaisi kaikki kulut, siis muutkin kuin opiskelusta aiheutuvat, olisi kyllä epätavallista, Terhi Topi toteaa.
"Ei professuuria"
Korhonen piti kolumnissaan Ahon ilmoitusta siitä, että hänestä tulisi professori amerikkalaiseen yliopistoon, "täytenä pötynä." Hänen mukaansa Harvardiin ei oteta edes vierailevaksi professoriksi ketään ilman tohtorinarvoa.
Topi ei myöskään usko, että kyseessä voisi olla varsinainen professuuri. - Jos puhutaan terminologiasta, pysyvä professuuri ei ole mahdollinen, jos ei täytä tiukkoja vaatimuksia, hän toteaa.
- On olemassa kuitenkin myös osa-aikaisia professuureja, joissa käytäntö vaihtelee.
Hän muistuttaa, ettei opiskelijaviisumilla varsinaisesti voi opettaa, joskin tietynlaisia poikkeuksia on. - Jos on myönnetty graduate tai teaching assistanceship, voi toimia professorin avustajana, Topi sanoo.
- Joihinkin opiskelijaviisumeihin saattaa liittyä myös oikeus luennoida ja saada palkkio. Ahon viisumin laadusta ei ole tietoa, hän jatkaa.
Keijo Korhonen toteaa, että kun Aho on ilmoittanut matkustavansa USA:han opiskelijaviisumilla, hän ei voi työskennellä Harvardissa edes instructorina eli opettajana.
- Soitin Harvardiin toukokuun puolimaissa. Siellä ei ollut mitään tietoa Esko Aho -nimisestä professorista tai instructorista ensi lukukaudelle, Korhonen kertoi kolumnissaan.
Joillain yhdysvaltalaisyliopistojen laitoksilla on yksi tai useampia osa-aikaisia assistentin paikkoja jatko-opiskelijoille. Teaching Asisstant (TA) tai Research Asisstant (RA) - nimikkeinen henkilö työskentelee laitoksella joitain tunteja viikossa saaden sitä vastaan alennusta lukukausimaksuista. Ulkomaalainen opiskelija voi esimerkiksi erityiseen taitoon, kuten äidinkieleensä perustuen hakea assistentin paikkaa muistakin kuin pääainelaitokseltaan.
Nämä eivät kuitenkaan ole todennäköisiä vaihtoehtoja juuri Ahon tapauksessa.Tiettävästi Esko Aho ei ole maininnut mahdollisesta avustajuudesta Harvardissa, vaan hänen ilmoituksensa mukaan kyseessä on professuuri.
Opiskelijaviisumilla ei varsinaista työskentelyä
Jos Aho todella matkustaa Yhdysvaltoihin opiskelijaviisumilla, hänen mahdollisuutensa ansaita työskentelyllä USA-vuotensa aikana ovat todellisuudessa vähäiset. Opiskelijaviisumilla Yhdysvalloissa oleskelevan työskentelymahdollisuudet ovat varsin rajoitetut.
Opiskelukustannusten kattaminen työnteolla ei ole mahdollista. Opiskelijaviisumin voimassaolo edellyttää, että opiskelu on päätoimista. Ulkomaisten opiskelijoiden on tehtävä vuosittain veroilmoitus paikallisille viranomaisille riippumatta siitä, onko heillä ansiotuloja.
- Opiskelijaviisumilla ei varsinaisesti voi ansaita. Ainoa poikkeus on campuksella tehtävät pienimuotoiset työt, kuten kahvila-apulaisena toimiminen. Viisumi ei ole yleinen työlupa, Topi tarkentaa.
Erilaisia vaihto-ohjelmia
Aho on itse ilmoittanut toimivansa Harvardissa vierailevana luennoitsijana. Myös amerikkalaisia tutkijoita ja luennoitsijoita vierailee suomalaisissa korkeakouluissa vuosittain. Fulbright Centerin organisoiman tutkijaohjelman kautta myönnetään rahoitusta suomalaisissa oppilaitoksissa vieraileville amerikkalaisille.
Stipendiaattikausi Suomessa kestää yleensä koko lukuvuoden tai vaihtoehtoisesti yhden lukukauden, mutta myös lukukautta lyhyempiä tutkijavierailuja rahoitetaan.
Tutkijaohjelman kautta myönnettävät stipendit ovat joko alakohtaisia (prescribed awards) tai avoimia apurahoja (any-field category).
Yksi mahdollisuus opetustehtäviin amerikkalaisessa yliopistossa on erityinen opettajavaihto. Fulbright-opettajavaihto tarjoaa amerikkalaisille peruskoulun ja keskikasteen opettajille mahdollisuuden vaihtaa opetustehtäviä suomalaisen opettajan kanssa lukuvuodeksi. Vaihto on vastavuoroinen eli opettajat vaihtavat lukuvuoden ajaksi opetustehtävänsä ohella usein myös asuntonsa. Vaihto edellyttää amerikkalaisilta opettajilta korkeakoulututkintoa, kolmen vuoden opetuskokemusta sekä virkaa oppilaitoksessa.
Amerikkalainen korkeakoulujärjestelmää eroaa suomalaisesta jo monilta perustekijöiltään, joista rahoitusjärjestelyt ovat yksi keskeisimpiä. Opiskelijaksi, saati luennoitsijaksi lähteminen amerikkalaisyliopistoon ei ole aivan helppoa.
Ahon ilmoitus opiskelijaviisumista ja toimiminen professorina tai instructorina tuntuvat aiheuttavan sovittamattoman ristiriidan. Keijo Korhonen peräänkuuluttaakin Aholta lisäselvityksiä, muun muassa rahoituslähteen sekä taloudellisen taustan perusteellista selvittämistä.
Lukujen valossa suomalaisten siirtyminen Yhdysvaltoihin ei ole kovin yleistä vuositasolla. - Vuosina 1998-99 USA:han lähti 2100 suomalaista opiskelijaa tai työharjoittelijaa, Terhi Topi toteaa.
Open Doors - selvityksen perusteella vuosina 1998-99 Yhdysvaltain akateemisissa instituutioissa opiskeli kaikkiaan 490 993, joista 70 501 scholars-kategoriassa, joka käsittää lähinnä tiedemiehiä ja tutkijoita ulkomaalaista. Suurimman ryhmän muodostivat kiinalaiset, joita oli 16,8 prosenttia. Suomalaisia opiskelijoita oli 864, joista scholars-kategoriassa, johon Ahonkin visiitti laskettaneen, 323. Suosituimpia opiskelualoja olivat terveystieteet, biologia, fysiikka ja tekniset alat.
MIKKO LAITINEN
21.07.2000
