Suomessa kehitettävä informaatioteknologian osaamista
Suomessa tulisi lähitulevaisuudessa kehittää erityisesti informaatioteknologian
osaamista. Sen keskeisinä osa-alueina korostuvat telekommunikaation,
elektroniikan, ohjelmistotuotannon ja teknologiaa hyödyntävän sisältötuotannon
kehittäminen.
Lisäksi hyvinvoinnin ja ympäristön alalla nähdään suurta
kehittämistarvetta ja potentiaalia. Matkailu ja mekaaninen puunjalostus ovat
myös tärkeitä kehittämisen kohteita.
Myös kaikilla maan suuralueilla informaatioteknologian osa-alueet korostuvat.
Etelä-Suomessa korostuu lisäksi hyvinvoinnin ja ympäristöalan kehittäminen.
Länsi-Suomessa puolestaan nousee esiin järjestelmätoimittamisen, kuten
erilaisten insinööritaitoa vaativien koneiden ja laitteiden toimittaminen.
Itä-Suomessa mekaaninen puunjalostus on tärkeimpiä kehitettäviä aloja ja
Pohjois-Suomessa painotetaan sisältötuotantoa ja matkailua.
Tiedot käyvät ilmi julkistetusta tutkimuksesta Pohjois-Eurooppaa palvelevat
yritykset Suomessa. Sen toteutti Oy Aluekehitys RD
sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Finnvera Oyj:n
rahoittamana. Lisäksi ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat Finpron ja valtion
taloudellisen tutkimuskeskuksen edustajat.
Tutkimuksen tavoitteena oli
määrittää Suomessa kehitettäviä aloja ja niiden kansainvälistämisen
tukipalveluja Pohjois-Euroopan markkina-alueen ja pk-yritysten näkökulmasta.
Ns. veturiyritykset keskeisiä avainalojen kansainvälistämisessä
Useimpien alojen kehittämismahdollisuudet ovat suurimmat kaupunkimaisilla
alueilla, jossa sijaitsevat myös ns. veturiyritykset.
Veturiyritysten merkitys
nähdään tärkeänä erityisesti avainalojen verkottumisen ja kansainvälistymisen
kehittämisessä.
Yritysten väliset verkostot syntyvät luontevimmin jonkin
kokonaisuuden tuottamisesta ja markkinoinnista vastaavan veturiyrityksen
intresseistä käsin. Nämä verkottumista johtavat yritykset voivat olla myös
maamme rajojen ulkopuolella.
Veturiyrityksiä voi syntyä myös suurteollisuudesta yhtiöitettävistä
erikoisosaamisalueista tai julkisen vallan toimin aloitetusta esimerkiksi
matkailun kokonaisuuden markkinointitapahtumasta. Tällainen on muun muassa
Kemin Lumilinna-projekti.
Maaseutualueilla tulisi tutkimuksen mukaan kehittää erityisesti veturiyritysten syntyä ja pk-yritysten
verkostoitumista tukevia tukipalveluita sekä koulutusta. Myös
logistiikkapalvelujen, markkinainformaation ja tuotekehityspalvelujen
kehittäminen on tärkeää.
Erityisesti tutkimus- ja koulutuspalvelujen,
osaamiskeskuspalvelujen sekä logistiikkapalvelujen osalta tulisi maaseudulla
lisätä vuorovaikutusta kaupunkialueiden kanssa.
Tutkimus- ja oppilaitosten rooli erityisen tärkeä
Tutkimuksessa arvioitiin myös eri toimijoiden rooleja ja painoarvoa
kansainvälistymisprosessissa. Erityisesti korostui tutkimus- ja oppilaitosten
tärkeä merkitys kansainvälistymisprosessissa.
Maakuntien liittojen rooliksi osoittautui alueensa vahvuuksien hyödyntäminen,
vision ja strategian luominen sekä eri toimijoiden sitouttaminen
strategiaprosesseihin.
TE-keskusten rooliksi kansainvälistymisessä painottui
rahoitus- ja resurssointi, neuvonta ja tiedonjakaminen sekä osallistuminen
yritysten viennin edistämiseen.
Tutkimusta varten tehtyihin haastatteluihin osallistuivat maakuntien
liittojen ja TE-keskusten edustajat. Alueellisten kehittäjäviranomaisten lisäksi
haastateltiin yritysten kehittämiseen tähtäävistä toimijoista
muodostettu kriitikkojoukko. Suurin osa heistä oli maakuntajohtajia tai
TE-keskusten johtajia. Yhteensä tutkimuksessa haastateltiin noin 100 henkilöä.
IA
23.12.1999
Talous -sivulle
|