Noin kolmannes Suomen aikuisista liikkuu riittävästi
Arjen hyötyliikunta riittää terveyden ylläpitoon
Kuntoilu ei edellytä rehkimistä veren maku suussa. Jo pelkkä arjen hyötyliikunta riittää terveyden ylläpitoon, muistuttaa Suomen kuntourheiluliiton linjajohtaja Ossi Aura.- Arjen hyötyliikuntaa on esimerkiksi kävely tai pyöräily työpaikalle. Kymmenenkin minuuttia kerrallaan riittää, Aura toteaa.
Maailman terveysjärjestö WHO on laatinut kriteerit terveelliselle liikunnalle. Kriteerien mukaan liikunta edistää terveyttä, jos sitä harrastaa vähintään neljänä päivänä viikossa, kunakin neljänä päivänä ainakin puoli tuntia. Puolen tunnin päiväminimin taas voi koota kolmessakin erässä.
- Tuo määrä on riittävä terveyden ylläpitämiseksi. Jos kuitenkin haluaa kohottaa fyysistä kuntoaan, puolen tunnin liikuntajaksojen tulee olla yhtäjaksoisia, Aura täsmentää.
Määräkriteerin lisäksi WHO asetti laatukriteerin: vaikka rehkiminen ei ole tarpeen, liikunnan tulee olla sen verran kuormittavaa että se hengästyttää ja hikoiluttaa.
Ossi Auran mukaan nykyisin vain noin kolmannes Suomen aikuisista saa riittävästi liikuntaa. Huolestuttavaa on myös se, että nuoret aikuiset harrastavat vähemmän hyötyliikuntaa kuin vanhemmat ikäryhmät.
- Vanhemmat ikäryhmät mm. kävelevät ja pyöräilevät luontaisesti enemmän kuin nuoremmat. Nuoremmissa aikuisissa on suhteessa enemmän patalaiskoja. Moni nuori aikuinen on tottunut käyttämään joukkoliikennettä hyvinkin lyhyillä matkoilla, Aura linjaa.
Suomen nuoret aikuiset ovat liikunnan suhteen hienosti sanottuna polarisoitunut ryhmä. Tämä tarkoittaa sitä, että kumpaakin ääripäätä eli patalaiskoja ja erittäin aktiivisia liikkujia löytyy paljon.
Oleellinen kevyt liikenne
Ossi Aura korostaa, että liikenteen järjestelyt vaikuttavat oleellisesti koko kansan liikuntamääriin. Kevyt liikenne tulisi ottaa huomioon infrastruktuurin, esim. pyöräteiden ja jalankulkijoiden reittien, järjestelyissä.
- Infrastruktuurin ratkaisut ovat asiassa A ja O. Jokapäiväinen arkiliikkuminen kertyy juuri tästä.
Auran mukaan Suomen kaupunkien välillä on suuriakin eroja tasossa, jolla kevyt liikenne on järjestetty.
Varsinaisen kuntoliikunnan puitteet puolestaan ovat Auran mukaan "suhtkoht kohdallaan". Toki pullonkaulojakin löytyy: esimerkiksi palloiluvuorot ovat monin paikoin täynnä.
- Kuntoliikunnan lisätilat tuovat kuitenkin parhaimmillaankin vain kymmeniätuhansia uusia liikkujia. Arkiliikunnan perusratkaisujen parissa taas puhutaan sadoistatuhansista ellei miljoonista ihmisistä, Aura vertaa.
Hän nostaa esiin suomalaisten liikkumisen taustatekijänä myös koululiikunnan. Kun Suomen kouluissa oli vielä 1970-luvulla kolme liikuntatuntia viikottain, on määrä typistynyt nyt yhteen tai kahteen tuntiin. Tämä on Auran mukaan liian vähän.
Koululiikunnan tasokin askarruttaa. Näyttää siltä, että koulun liikuntatunnit synnyttävät kovin harvan kohdalla motiivin liikuntaharrasteen aloittamiseen.
Hyötynä vanhuuden toimintakyky
Ossi Auran mukaan on täysin kiistatta osoitettu, että elinikäinen liikunta vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn iän karttuessa.
- Liikunta on oman vanhuuden toimintakykyisyyden tae. Olenkin sanonut nelikymppisille, että nyt tehdään valinta siitä, oletteko rullatuolissa 70- vai vasta 85-vuotiaina. Siinä on aika iso ero, Aura alleviivaa.
Kyselytutkimusten mukaan Suomen 19-65-vuotiaista noin kaksi miljoonaa harrastaa säännöllisesti kävelyä. Toiseksi suosituin liikuntamuoto on pyöräily, jonka harrastajien määrä on noussut runsaasta 600 000:sta miljoonaan. Seuraavina kuntoliikunnan suosikkilistalla tulevat hiihto, uinti ja lenkkeily.
STT-MH
23.12.1999
