Nevakivi tyrmää Ylikankaan teesit talvisodan päättymisestä
Talvisodan historiasta tehdään jatkuvasti uusia tulkintoja. Samaten tutkijoiden kiistat tulkintojen yksityiskohdista jatkuvat. Tuorein tapaus koettiin torstaina, kun poliittisen historian professori Jukka Nevakivi julkaisi uusimman teoksena.
Julkistamistilaisuudessa hän tyrmäsi varsin
selkeästi professori Heikki Ylikankaan esittämät
teesit talvisodan päättymisestä.
Ylikangas on esittänyt, että Suomen johto teki
rauhan Saksan patistamana. Herman Göring oli
ilmoittanut suomalaiselle viestintuojalle Saksan
aloittavan pian sodan Neuvostoliittoa vastaan.
Suomea kehotettiin tekemään rauha millä ehdoin
tahansa, sillä myöhemmin Suomi saisi kaiken
takaisin korkojen kera.
Nevakivi korosti, että helmi-maaliskuun taitteessa
1940 Suomessa ei voitu uskoa, että Saksa voittaa
suursodan. Hänen mielestään olisi ollut
uskomatonta, jos vastuulliset johtajat olisivat
ajatelleet näin. Tässä yhteydessä hän puhui jo
syyntakeettomuudesta.
Nevakivi muistutti myös, että länsivaltojen
esittämä apu oli bluffia. Lisäksi länsivallat eivät
pystyneet takaamaan Puolaa saatikka Suomea.
Näin ollen Karjalaa ei olisi läntisellä avulla saatu
takaisin, kuten Ylikangas on esittänyt.
Nevakivi on tehnyt uudistetun laitoksen vuonna
1972 ilmestyneestä, jo klassikoksi
muodostuneesta teoksestaan Apu, jota ei
pyydetty. Uudistetun laitoksen henkeä kuvaa
hyvin, että sen nimi on Apu, jota ei annettu.
Taustalla Ruotsin
malmivarat
Nevakivi sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että
Suomelle esitetty tarjous läntiseen liittokuntaan
yhtymisestä oli siis poliittista bluffia. Länsi oli
käytännössä kiinnostunut vain siitä, etteivät
Ruotsin malmivarat pääse Saksaan.
Länsiliittoutuneilla oli suunnitelmia, joilla
joukkoja lähetettäisiin Suomeen. Nämä
interventiohankkeet auttoivat Nevakiven mukaan
Suomea vain poliittisesti. Neuvostojohtaja Josif
Stalin nimittäin pelkäsi lännen väliintuloa.
Nevakiven mukaan Stalinille selvisi, että
Neuvostoliiton oli hoidettava suhteet Suomen
kanssa niin kauan kuin Saksa oli kiinni
länsirintamalla. Maaliskuussa tehty välirauha oli
siten tervetullut Stalinille.
Nevakivi yhtyy myös niihin arvioihin, joiden
mukaan materiaalipula ja tappiot olivat Suomessa
nousseet maaliskuussa jo niin suuriksi, ettei
Suomi olisi kestänyt kuukauttakaan.
Nevakivi on myös varma, että vaikka lännestä
olisi tullutkin joukkoja Suomeen, ei esimerkiksi
Britannian ja Neuvostoliiton välille olisi syntynyt
sotaa.
Yhdysvallat
petti
Aiemmassa teoksessaan Nevakivi jätti
Yhdysvaltojen osuuden talvisotaan hyvin vähälle
huomiolle, koska talvisodan aikana Yhdysvallat oli
vielä puolueeton. Nevakiven löytämät uudet
arkistotiedot asettavat Yhdysvallat kuitenkin
uuteen asemaan.
Hän itse asiassa luonnehtii Yhdysvaltojen
valtiovarainministeriön arkistojen tietoja
pöyristyttäviksi. Ne paljastavat, että Yhdysvaltain
hallituksen politiikka oli aivan ristiriidassa yleisen
mielipiteen kanssa.
Arkistotietojen mukaan Yhdysvallat viivytteli, esti
ja jopa kielsi asetoimituksia Suomeen. Suomeen
jäi viivyttelyjen vuoksi tulematta mm. 40
Brewster-hävittäjää. Myös Suomelle luvattu 150
miljoonan dollarin jälleenrakennuslaina peruttiin.
Samaan aikaan Yhdysvallat osti Neuvostoliitosta
kultaa ja rahoitti sillä sotamateriaalin ja
lentobensiinin vientiä Neuvostoliittoon. Näistä
kuvioista on aiemminkin ollut tietoa, mutta nyt
Nevakivi on saanut ne "hevosen suusta" eli
alkuperäisistä lähteistä.
Selityksenä Yhdysvaltojen käyttäytymiselle olivat
syvät ristiriidat sisäpolitiikassa. Franklin
Roosevelt valmistautui kolmannelle kaudelleen.
Hänen oli tyynnyteltävä myös niitä piirejä, jotka
vastustivat sekaantumista Euroopan asioihin.
Kaikkinensa Nevakivi piti melkoisena puutteena
sitä, että Suomessa on vanhastaan totuttu
pitämään talvisotaa kansallisena tapahtuma.
Päinvastoin hänen mielestään talvisodalla oli
monia ja taas monia kansainvälisiä yhteyksiä.
Nevakivi ehdottikin, että pitäisi tehdä laaja
tutkimus talvisodan kansainvälisistä yhteyksistä.
STT-MH
7.4.2000
Politiikka -sivulle
|