Heinonen: Valtion tuki tiedonsiirtoverkon rakentamiseen saattaisi vääristää kilpailua

Heinonen toteaa keskustelun virinneen siitä, onko Suomessa riittävän hyvä ja kattava tietoliikenneverkko tietoyhteiskunnan tarpeisiin ja pitäisikö valtion tukea verkon rakentamista. Keskustelu on virinnyt, koska Ruotsin hallitus on esittänyt valtion rahallista tukea laajakaistaisen tiedonsiirtoverkon rakentamiseksi kotitalouksiin ja haja-asutusalueille.

Ruotsin tavoitteena on nopeuttaa tietoyhteiskuntaan siirtymistä ja taata sähköisten palveluiden tarjonta ja kysyntä. Suomella on sama päämäärä: laajakaistaisten yhteyksien saaminen kaikkien kansalaisten ulottuville. Tavoitteeseen pääsyn keinoista vain on erilaisia näkemyksiä.

- Kantani tiedonsiirtoverkkojen rakentamiseen valtion varoin on kielteinen. Lyhyellä katsannolla saattaa tuntua siltä, että tietoyhteiskunta on rakennettu, kun nopeat yhteydet on taattu jokaiselle. Pitkällä aikavälillä valtion tuet saattaisivat vääristää kilpailua, Heinonen toteaa.

Heinosen mukaan Suomessa tutkitaan parhaillaan nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien tarjonnan ja leviämisen näköaloja.

- Jo nyt voi sanoa, että kuitua riittää. Suurin ongelma meillä kuten muuallakin on riittämätön kilpailu erityisesti kotitalouksien kiinteissä tilaajayhteyksissä. Tämän vuoksi nopeiden yhteyksien tarjontaan ei synny hintoja alentavaa kilpailua. Kilpailua edistävää lainsäädäntöä kehitetään parhaillaan, Heinonen sanoo.

Vaihtoehdot lisääntyvät

Hän muistuttaa, että laajakaistaisia liityntätekniikoita on kehittymässä monia. Perinteisen valokaapelin lisäksi jo nyt valittavissa ovat mm. ADSL-tekniikka ja kaksisuuntainen kaapelitelevisioverkko. Molempia on yleisesti tarjolla erityisesti kaupungeissa.

- Lähivuosina vaihtoehdot lisääntyvät, kun matkapuhelinverkoissa siirrytään nopeampiin tiedonsiirtotekniikoihin ja digitaalinen televisio aloittaa toimintansa. Erityisesti digi-TV voi tuottaa nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä maaseudulle edulliseen hintaan, Heinonen sanoo.

Myös sähköverkon käyttö nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaan voi osoittautua merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Heinosen mukaan valtio ottaa ison riskin, jos se haluaa tukipolitiikallaan ratkaista, mikä tekniikka on kansalle paras.
- Kaikki eivät tarvitse tai halua kaikkea, hän huomauttaa.

Valtion keskityttävä lainsäädännön kehittämiseen

Heinonen muistuttaa, että sähköiseen asiointiin, Internetin selaamiseen ja sähköpostin lukemiseen riittää vaatimattomampi nopeus. Todella suuria tiedonsiirtonopeuksia ja kapasiteettia vaativat vain harvat palvelut, esimerkiksi viihde.

- On luonnollista, että kun yritysten into sähköiseen kauppaan kasvaa, tiedonsiirtoverkkojen pitää pystyä vastaamaan vaatimuksiin. Valtio osallistuu kehitykseen parhaiten keskittymällä valtiolle kuuluvaan rooliin eli lainsäädännön kehittämiseen toiminnalle mahdollisimman suotuisaksi, Heinonen linjaa.

Pahimmillaan valtion tuki verkkojen rakentamiseen johtaisi hänen mielestään paluuseen historiaan, valtion muuttumiseen telepalvelujen tarjoajaksi.

- Siitä on jo kertaalleen luovuttu hyvin tuloksin. Julkisen vallan aktiviteetti sille kuulumattomalla alueella vaikuttaisi jo toimiviin yrityksiinkin. Nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä tarjoavat teleyritykset joutuisivat kilpailemaan valtion tukeman toiminnan kanssa, jonka tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, Heinonen sanoo.

Hän kysyykin, onnistuttaisiinko tuki järjestämään siten, että se ei tekisi markkinoiden kaupallisesta toiminnasta mahdotonta.

Suomen telepalvelut edullisia ja laadukkaita

Heinonen muistuttaa Suomen liberaalin telepolitiikan myönteisestä vaikutuksesta telemarkkinoihin.
- Suomessa on 1980-luvulta alkaen ryhdytty tarjoamaan telepalveluita kilpailulle avatuilla markkinoilla. Telekilpailu on synnyttänyt lukuisia kilpailevia teleyrityksiä, jotka tarjoavat perusinfrastruktuuria koko maassa, hän sanoo

Esimerkiksi läänejä ja maakuntia yhdistäviä runkoverkkoja tarjoaa Suomessa usea kilpaileva yritys, mikä on johtanut muun muassa valokaapelin leviämiseen aina Lapin runkoyhteyksiin asti. Laaja verkkokilpailu on johtanut siihen, että suomalaiset telepalvelut kuuluvat maailman edullisimpiin ja laadultaan parhaisiin.

- Paikallistelekilpailun lisäämiseksi liikenneministeriö etsii ratkaisua ajankohtaiseen 'viimeisen mailin' ongelmaan: kiinteän tilaajajohdon avaamiseen kilpaileville yrityksille. Valmisteilla on laki siitä, että teleyritys velvoitettaisiin luovuttamaan tilaajayhteyden osa kilpailijalleen kiinteän Internet-yhteyden tarjoamista varten, Heinonen kertoo.

Toteutuessaan esitys lisäisi kilpailua perinteiseen puhelinverkkoon perustuvissa nopeissa tiedonsiirtoyhteyksissä ja alentaisi niiden hintaa.

Heinonen muistutti, että Suomi on ennen kaikkea kännykkäyhteiskunta.
- Langaton viestintä on Suomen ja samalla koko Euroopan ehdoton vahvuus. Tämä etumatka kannattaa hyödyntää myös verkkoliiketoiminnassa ja voimavaroja tulisi kohdistaa langattoman Internetin kehittelyyn, hän ehdottaa.

Heinonen huomauttaa myös, että viime kädessä käyttäjä ratkaisee, mikä on hänelle käytännöllisin ja edullisin päätelaite ja yhteystapa.

IKK
7.4.2000

Talous -sivulle