Työehtojen sopiminen onnistuu yhteistoimintamenettelyssä
Työsuhteen ehtojen sopiminen yhteistoimintamenettelyssä on sujunut yleensä hyvin. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteistoimintalain osapuolia sopimuksen tekoon ohjaava tavoite on toteutunut ja yhteistoimintasopimuksia tehdään runsaasti.Oikeustieteen lisensiaatti Kimmo Nieminen sanoo tuoreessa väitöskirjassaan, että yhteistoimintalaissa on kysymys yritystasoisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan ohjaamisesta.
- Yritystasoisesta sopimustoiminnasta riippuu kuitenkin viime kädessä, missä määrin ja millaisessa laajuudessa sopimismahdollisuuksia käytetään hyväksi vai haluaako työnantaja tehdä asiassa päätöksen itsenäisesti täytettyään neuvotteluvelvollisuutensa.
Vaikka tavoite on yleisesti ottaen toteutunut, niin ongelmiakin
on.
- Yhteistoimintalain nojalla tehtyjen sopimusten sisällöstä ja
oikeusvaikutuksista ei ole selkeää lainsäädäntöä.
- Kaikkein ongelmallisimpia ovat sellaiset tilanteet, joissa luottamusmies tai muu henkilöstönedustaja tekee sopimuksen edustamiensa työntekijöiden puolesta, arvioi Nieminen.
Tutkimuksessa on kuitenkin päädytty siihen, että yhteistoimintalaissa säädetty neuvottelujärjestys on tärkeä työehtosopimusjärjestys, jossa voidaan käsitellä yrityksen tuotannollisia ja taloudellisia asioita.
- Yhteistoimintamenettely soveltuu neuvottelu- ja sopimusjärjestykseksi sellaisessa tilanteessa, jossa tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisten välttämiseksi työnantajan ja henkilöstön välillä sovitaan erilaisista vaihtoehtoisista henkilöratkaisuista.
Väittelijä korostaa kuitenkin yksilösuojan toteutumista.
- Jos sopimustoiminta tapahtuu työnantajan ja henkilöstön
välillä on kuitenkin tärkeää, että työntekijän yksilönsuoja
toteutuu.
Nieminen muistuttaa, että esimerkiksi perustuslainsuojasta sekä työsopimuslaissa säädetyistä irtisanomisperusteista ja syrjinnän kiellosta seuraa rajoituksia sille, missä laajuudessa yhteistoimintasopimuksia voi tehdä.
STT-IA
22.12.2000
