Tutkija Alexander Stubb HVK:sta
EU:n pienet maat tarvitsevat nyt liittovaltiokehitystä
Nizzan riitaisa EU-huippukokous osoitti, että nykymuotoinen EU on tullut tiensä päähän. Laajentuva unioni ei voi jatkaa tällä mallilla; tulevaisuudessa tarvitaan liittovaltiokehitystä, katsoo Suomen HVK-neuvottelukunnan sihteeri, tutkija Alexander Stubb.Stubb luennoi tiistaina Euroopan turvallisuusfoorumin tilaisuudessa Helsingin yliopistolla.
Pienen jäsenmaan paras turva EU:ssa on Stubbin mielestä liittovaltiokehitys, "fiksu federalismi". Hallitustenvälisen yhteistyön painottaminen hyödyttää vain suuria jäsenmaita.
- Liittovaltiomalleista voidaan löytää välineitä, jotka vahvistavat pienten jäsenmaiden asemaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, Stubb totesi.
Federalismi ei Stubbin määritelmässä ole vallan keskittämistä, vaan sen hajoittamista.
Nizzan jälkeen alkavassa uudistustyössä on määriteltävä toimivallan jako EU:n, sen jäsenmaiden ja alueiden välillä, mutta myös EU:n toimielinten välillä.
Stubb esitti esimerkkinä mallia, jossa ministerineuvosto muodostuisi senaatiksi. Siinä joka maalla on kaksi edustajaa ja kaksi ääntä. EU-parlamentti toimisi tasavertaisena lainsäätäjänä ja toisena kamarina, jonka paikkajako heijastaisi jäsenmaiden väestöpohjaa.
EU:n komissio olisi hallitus, jonka puheenjohtaja valitaan suorilla kansanvaaleilla. Hän voisi nimittää hallituksensa jäsenet itsenäisesti.
- Hahmotelma voi olla utopistista idealismia, mutta se olisi omiaan vahvistamaan pienten maiden asemaa järjestelmässä, Stubb arvioi.
Lyhytnäköistä
Nizzan ennätyspitkän huippukokouksen tulos avasi tien laajentumiselle, kuten oli tarkoitus, mutta neuvottelujen lopputulosta voidaan pitää korkeintaan tyydyttävänä. Lainsäädäntötyö ainakin vaikeutui.
Perinteinen yksimielisiin päätöksiin perustuva hallitustenvälinen konferenssi osoitti mahdottomuutensa Nizzassa. Nähtiin useita tapauksia, joissa muutoksen kaatoi yksi, kaksi tai kolme jäsenmaata.
- Miltäköhän Nizza olisi näyttänyt jos mukana olisi ollut 27 jäsenmaata päättämässä EU:n Balkan-laajentumisesta, Stubb kysyi.
Suurin osa jäsenmaista keskittyi ajamaan lyhytkantoisia kansallisia etuja, eivätkä pahemmin murehtineet EU:n toimivuutta laajentuneena.
- Pääkysymys näytti olleen "miltä tämä sopimus näyttää kannaltani huomisessa lehdissä?", kun sen olisi pitänyt olla - "onko unioni nyt institutionaalisesti valmis laajentumaan", Stubb moitti.
Stubbin mielestä Nizzassa oli vain kolme pääministeriä, jotka olivat valmiita puolustamaan koko EU:n etua; Belgian Guy Verhofstadt, Portugalin Antonio Guterrres ja Suomen Paavo Lipponen (sd.).
- Muut myivät itsensä yhdellä äänellä, Stubb kuittasi.
Suurilta EU-mailta puuttuvat nyt Saksan Helmut Kohlin tai Ranskan Francois Mitterrandin kaltaiset vaikuttajat.
Huono puheenjohtaja
Stubbin mielestä Ranska toimi puheenjohtajana itsekkäästi ja osoitti selkeästi, miksi pieniä maita pidetään parempina puheenjohtajina. Ruotsin tai Belgian johdolla sopimuksesta olisi voinut tulla aivan toisenlainen.
Hyvältä puheenjohtajamaalta vaaditaan objektiivisuutta, organisaatiokykyä ja johtajuutta; Ranskalta puuttui nämä kaikki. Vasta Nizzassa alkoi löytyä johtajuutta, sitäkin kielteisessä mielessä, Stubb arvioi. Ranska jyräsi ja painosti pieniä maita.
Pienen jäsenmaan kannalta neuvottelutilanne oli huonoin mahdollinen, kun puheenjohtajana oli omaa etuaan ajava suuri maa ja komissio oli heikko.
Ranskan toiminnan takana oli osin maan sisäpoliittinen tilanne. Presidentti Jacques Chirac ja pääministeri Lionel Jospin kärkkyvät kumpikin paalupaikkaa vuoden 2002 presidenttivaaleihin.
Spinellin oppia
Stubbin mukaan Nizzaan päättynyt neuvottelukierros osoittaa, että ainoa ratkaisu tulevaisuutta ajatellen on laaja konventio, jossa keskustelua käydään avoimesti ja johon pääsevät mukaan myös hakijamaat. Tämänkaltaisella mallilla valmisteltiin myös Nizzassa hyväksytty EU:n perusoikeuskirja.
- On päästävä eroon kansallisvaltiokeskeisestä ajattelusta, Stubb kehotti.
Tilalle on saatava "yhteiskuntakeskeinen" lähestymistapa. Integraation oppi-isä on vaihdettava ranskalaisesta hiili- ja teräsyhteisön arkkitehdista Jean Monnet'sta italialaiseen federalistiin Altiero Spinelliin, Stubb katsoi.
Jos Monnet'n EU oli ylhäältä alaspäin johdettu eliittiprojekti, näki EU-parlamentissa toiminut Spinelli hankkeen perustana kansalaismielipiteen.
Valmistelun on oltava avoin ja laajapohjainen, koska nyt käsitellään kysymyksiä, jotka kytkeytyvät keskeisesti kansalliseen ja alueelliseen suvereniteettiin.
STT- IKK
22.12.2000
