Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Milosevicin vastaiset demokraattiset voimat voitonvarmoina

Serbia valmistautuu vaisusti tärkeisiin parlamenttivaaleihin



Serbiassa valmistaudutaan lauantaisiin parlamenttivaaleihin vaisusti, eikä syksyn pelonsekaisesta uhmakkuudesta tai joukkokokousten huumasta ole ollut merkkiäkään Belgradin kaduilla.


- Lopputulos on jo ennalta selvä. DOS (Serbian demokraattinen oppositio) voittaa, ja siksi vaalikampanja on ollut niin näkymätön. Vaalimainoksiakaan ei juuri ole kaduilla, luonnehtii tilannetta puhelimitse Belgradista Ana Popovic.

Belgradin yliopistossa englannin kielen opettajana toimiva Ana Popovic sanoo, että Slobodan Milosevicin syrjäyttämisen jälkeen elämä on muuttunut rennommaksi ja vapautuneemmaksi. Ihmiset uskovat pitkästä aikaa tulevaisuuteen ja iloitsevat pienistäkin edistysaskeleista elämässään.

- Todellisia muutoksia voimme odotella vasta vuosien kuluttua. Olen kuitenkin onnellinen, sillä mieheni sai 30 Saksan markan (90 mk) palkankorotuksen, ja kaupoista saa nyt myös tuontitavaroita. Katselemme paljon televisiota emmekä enää säikähdä poliiseja kadunkulmassa, Ana vertaa perheensä tilannetta kahden kuukauden takaiseen aikaan.

Vaisu vaalitunnelma ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ihmiset jättäisivät äänestämättä. Eri mielipidemittausten mukaan yli 60 prosenttia noin 6,5 miljoonasta äänioikeutetusta äänestää. Valtaosa äänestää DOS:ia, sillä asiantuntijoiden mukaan Milosevicin vankkojakin tukijoukkoja on siirtymässä voittajan puolelle.

Serbian parlamenttivaalit ovat elintärkeät Jugoslavian liittopresidentin Vojislav Kostunican uudistuslinjan jatkumiselle. Kostunica taustavoimineen on vallassa vain Jugoslaviassa, mutta käytännön arjesta päättää Serbian hallinto. Tällä hetkellä Serbiaa johtaa väliaikainen hallitus, jossa istuu sekä demokraattisia voimia että Milosevicin tukijoita.


DOS hajoamassa vaalien jälkeen?

Yksi syy vaalikampanjan vaisuuteen löytyy demokraattisten voimien sisältä. DOS:issa on 18 erilaista puoluetta, ja monet uskovatkin, että liitto hajoaa pian vaalien jälkeen. Jyrkin rajalinja kulkee presidentti Kostunican ja tulevan pääministerin Zoran Djindjicin välissä.

Kostunica ja Djindjic ovat olleet eri mieltä esimerkiksi Etelä-Serbian rajaselkkauksen ratkaisusta. Kostunica on kannattanut diplomaattista neuvotteluratkaisua, Djindjic veisi Kosovon ja Serbian erottavalle puskurivyöhykkeelle serbisotilaita kukistamaan albaanisissit.

Albaanitaistelijoiden tarkoituksena on liittää Kosovoon Serbian puolella Presovon laaksossa olevia albaanien asuttamia alueita. Myös Slobodan Milosevin sosialistipuolue (SPS) ja Vojislav Seseljin radikaalipuolue (SRS) ovat hyödyntäneet Etelä-Serbian levottomuuksia.

Serbian eteläiset osat ovat Milosevicin tukialueita. Viime viikolla paikalliset serbit tukkivat useiksi päiviksi Makedoniaan johtavan tien ja rautatien.


Mitä tehdä Milosevicille?

Jugoslavian ja Serbian tulevaisuuden suuret ratkaisut tehdään Serbian parlamenttivaalien jälkeen. Vaikeimpia asioita ovat suhteiden järjestäminen Montenegroon ja Kosovoon .

Montenegro on ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen itsenäisyydestä ensi keväänä. Kosovon albaanit ilmoittivat ottaneensa ensiaskeleen itsenäisyyteen jo lokakuun paikallisvaaleissa.

Kaikkia yhdistävä ongelma on köyhyys. Hallinto on yhä Milosevicin kannattajien käsissä, ja edessä on lukuisia oikeudenkäyntejä vanhaa johtajistoa vastaan.

Lokakuussa syrjäytetty Slobodan Milosevic asuu yhä poliisien ja armeijan vartioimassa virka-asunnossaan, ja hänet valittiin uudelleen SPS:n johtajaksi marraskuussa. DOS:kaan ei halua luovuttaa Milosevicia Haagiin. Vaihtoehtona pidetään oikeudenkäyntiä Belgradissa.

- Hän (Milosevic) ei voi olla enää varma edes lähipiiristään. Jonain aamuna hyvänhuomenen sijasta joku saattaakin sanoa, että olet pidätetty; ota hammasharja mukaasi, kuvasi tilannetta äskettäin oppositiojohtaja Zarko Korac, josta on tulossa Serbian varapääministeri.


Serbiparlamenttiin yrittää kahdeksan ryhmittymää

Serbian 250-paikkaiseen parlamenttiin pyrkii kahdeksan poliittista puoluetta ja vaaliliittoa. Näistä merkittävin on Serbian demokraattinen oppositio (DOS), jossa on mukana 18 puoluetta. DOS koostuu Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin vastaisista voimista, ja sille on ennustettu jopa 70-80 prosentin äänisaalista lauantaisissa vaaleissa.

Milosevicin johtama sosialistinen puolue (SPS) saa eri mielipidemittausten mukaan 5-15 prosenttia äänistä. SPS:stä on eronnut kaksi uudistusmielisempää ryhmittymää, demokraattinen sosialistipuolue (DSP) ja Serbian sosialidemokraattinen puolue (SSDP), mutta niiden ei uskota ylittävän tarvittavaa 5 prosentin äänikynnystä.

Parlamenttiin saattaa päästä myös Vojislav Seseljin Serbian radikaalipuolue (SRS) ja joidenkin kyselyjen mukaan myös Vuk Draskovicin johtama demokraattinen uudistusliike (SPO). Sen sijaan Milosevicin vaimon Mira Markovicin uuskommunistinen Jugoslavian vasemmisto (JUL) ja Serbian yhtenäisyyspuolue (SSJ) todennäköisesti jäävät ilman parlamenttipaikkoja.

Serbiassa on yli 6,5 miljoonaa äänioikeutettua. Vaalit järjestetään myös Kosovon serbialueilla. Serbia ja 650 000 asukkaan Montenegro muodostavat Jugoslavian liittovaltion.

STT-MH
22.12.2000


Ulkomaat -sivulle