Pohjoismaat tärkeitä Mosambikille
Pohjoismaat ovat tällä hetkellä hyvin tärkeässä asemassa Mosambikin kannalta. Ruotsista tulee vuoden alusta EU:n puheenjohtaja ja Norjasta YK:n turvallisuusneuvoston jäsen, totesi Mosambikin ulkoministeri Leonardo Santos Simao keskiviikkona Helsingissä.
Hän oli neuvotellut Afrikan tilanteesta
ja kahdenvälisistä kysymyksistä ulkoministeri Erkki Tuomiojan
kanssa.
Mosambikin ulkoministeri ilmaisi tyytyväisyytensä, kuten hän
sanoi, Pohjoismaisen yhteistyön elpymisestä. Hän viittasi
siihen, että eräät Pohjoismaista kuuluvat Euroopan unioniin,
johon kuuluu myös Afrikan entisiä siirtomaaisäntiä. Siksi
Pohjoismaiden yhteisesiintyminen on elintärkeää uudenlaisten
suhteiden luomiseksi Euroopan ja Afrikan välille.
Simao ja Tuomioja osallistuivat tiistaina Tukholmassa Ruotsin
järjestämään kahdeksan Afrikan maan ja viiden Pohjoismaan
ulkoministerin seminaariin, jossa käsiteltiin mm. YK:n
rauhanturvatoimintaa, selkkausten estämistä ja muita
osapuolia kiinnostavia kysymyksiä.
Huolta YK:n rauhanturvasta
Tukholman seminaari antoi myös hyvän tilaisuuden evästää
YK:n turvallisuusneuvostossa aloittavaa Norjaa. Mosambik on
Simaon mukaan hyvin huolissaan YK:n rauhanturvaamisen
vaikeuksista esim. Somaliassa, Angolassa ja Sierra Leonessa.
Simao kiitti Afrikan alueellisten järjestöjen ponnisteluja
rauhansopimusten aikaansaamiseksi, mutta korosti, että työ on
hyvin vaikeaa luottamuksen puutteen, väkivallan ja vihan
vuoksi.
Tästä syystä YK:n rauhanturvaajien pitäisi tulla paikalle
mahdollisimman pian. Kaikenlainen viivyttely johtaa
väkivaltaisuuksiin ja välikohtauksiin, jotka voivat murentaa
saavutetun rauhan.
Rauhanprosessissa on kuitenkin myös löydettävä kestävä
ratkaisu entisten taistelijoiden ongelmiin. Tämä ei koske vain
sissejä, vaan sotilaita, jotka on kotiutettu asevoimien
supistamisen myötä. Heidänkin elinmahdollisuutensa on
turvattava, koska muuten he kokevat rauhanprosessin uhkana
itselleen.
Vaaleja lykättävä
Ulkoministeri Simao arvosteli nykyistä rauhanprosessimallia,
jossa rauhansopimuksen jälkeen nimitetään siirtymäkauden
hallitus pariksi vuodeksi ja sen jälkeen järjestetään vaalit.
Näin
pikaiset vaalit ovat Simaon mukaan kuitenkin vaaralliset, koska
rauha on parin ensimmäisen vuoden aikana hauras: osapuolilla
ei ole luottamusta ja ne suhtautuvat kielteisesti toisiinsa.
Vaalitaistelu horjuttaa tätä haurasta rauhaa ja repii auki arpisia
haavoja.
- Rauha ja vakaus ovat tärkeämpiä kuin muodollinen
demokratia, Simao sanoi.
Suomen henkinen tuki tärkeä
Ulkoministeri Simao kiitti lehdistötilaisuudessa Suomen kansan
ja hallituksen antamasta suuresta tuesta alkuvuoden
tulvakatastrofin yhteydessä.
Taloudellista ja aineellista tukea tärkeämpi oli kuitenkin Suomen
moraalinen tuki.
- Tulvaan liittynyttä tuskaa on hyvin vaikea
sanoin kuvailla, mutta tunne siitä, ettet ole yksin ja että
maailma ja varsinkin ystäväsi ovat kanssasi, antaa enemmän
voimaa selviytyä tilanteesta ja jatkaa, ulkoministeri Simao
sanoi.
Simao kertoi, että alavien maiden asukkaita on uusien tulvien
varalta asutettu uudelleen tilapäisasuntoihin korkeammalle. Nyt
on myös, viivytysten jälkeen, saatu käyttöön lähes 90
prosenttia avustusvaroista.
STT-MH
22.12.2000
Ulkomaat -sivulle
|