Suomelle rehujen erottelusta uusi päänsärky
Suomelle lisää poikkeuksia BSE-määräyksistä
Suomen ei tarvitse testata kaikkia tiloilla itsestään kuolleita nautoja BSE:n eli hullun lehmän taudin varalta. EU:n maatalousministerit hyväksyivät tiistaina Brysselissä Suomea koskevat lievennykset. Asiasta kertoi maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.).Poikkeusta koskevassa lausumassa EU:n komissio esittää, että kaikissa tapauksissa ei tarvitse testata tilalla kuolleita nautaeläimiä. Tämä koskee syrjäisiä alueita, joilla eläinten tiheys on alhainen. Suomea ei mainita tekstissä, mutta Hemilä kertoi asian koskevan nimenomaan Suomea.
Hemilän mukaan alue tulee myöhemmin päätettäväksi, mutta hänen mielestään siihen pitäisi sisältyä mm. Kainuu, Koillismaa, Lappi ja Pohjois-Karjala.
- Se auttaisi jo paljon, Hemilä sanoi tiistaina Brysselissä.
Mikäli lievennystä ei olisi hyväksytty, Suomessa olisi jouduttu testaamaan kaikki itsestään kuolleet yli 30 kuukauden ikäiset naudat vuoden ajan ensi vuoden heinäkuun alusta lähtien.
Suomella on myös edelleen mahdollisuus saada lisävakuudet lampaan scrapien eli lampaan BSE-taudin torjunnassa, kertoi osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Suomi voi asettaa lisävaatimuksia lampaille, jotka tuodaan muista EU:n jäsenmaista Suomeen.
- Miten lisävaatimukset käytännössä lammaskatraille asetetaan, siitä tulemme vielä keskustelemaan, Husu-Kallio sanoi.
Suomea koskevat poikkeukset ovat osa vuodesta lainsäädäntöpakettia, jota valmisteltiin Suomen puheenjohtajuuskaudella. Pakettiin kuuluu asetus BSE-taudin ehkäisytoimista ja scrapieta koskevan direktiivin muuttaminen.
Suomi luokiteltiin Ruotsin ja Itävallan kanssa alhaisen BSE-riskin maaksi EU:n naudanlihan hallintokomitean päätöksessä, joka velvoittaa Suomen ja muut maat testaamaan vain riskiryhmään kuuluvat naudat. Muissa maissa on testattava puolen vuoden ajan kaikki yli 30 kuukauden ikäiset naudat.
Elämiä tuhotaan kysynnän puutteessa
Julkisuudessa on tähän asti rinnastettu eläinten hävittäminen ja testaukset vaihtoehtoisina toimina. Hemilä kertoi EU-komissaari Franz Fischlerin todenneen, että eläimiä on joka tapauksessa hävitettävä lihan pudonneen kysynnän takia.
Fischler sanoi, että jos tuhoamisohjelmista tingitään, joudutaan markkinoiden takia tekemään joitain muita, vielä kalliimpia toimia. Suomea tuhoaminen ei koske. - Naudat tuhotaan, koska kulutus on pudonnut ja markkinaongelmat ovat erittäin suuret yhteisön alueella, Hemilä totesi.
Esimerkiksi Britanniassa on hävitetty noin 4,5 miljoonaa nautaa vuodesta 1996 lähtien.
EU: Vasikanrehun rasva riskitöntä
EU:n tieteellinen komitea ryhtyy Saksan pyynnöstä tutkimaan, aiheuttaako sian- ja naudanrasvan käyttö vasikoiden rehussa terveysriskejä eläimille tai ihmisille. EU:n asettaman luulihajauhon laajan käyttökiellon jälkeen Saksa kielsi myös eläinrasvan käytön nautojen rehuissa, mutta muissa maissa vastaavaa päätöstä ei ole tehty.
EU:ssa ei rinnasteta rehuissa käytettävää eläinrasvaa lihaluujauhoon, kertoi Husu-Kallio tiistaina. Nykyisen tieteellisen tietämyksen mukaan rasvalla ei ole yhteyttä BSE-taudin leviämiseen. Tartunnan lähteenä pidetään luulihajauhoa, johon oli joutunut scrapieta sairastaneiden lampaiden teurasjätettä.
- Jos jotakin epäilyjä rasvan ja BSE:n yhteyteen olisi, niin kaikki kielto- ja tiukennuspäätökset olisi asetettu myös rasvalle, vakuutti Husu-Kallio. Rasvan käytön ehtona on, että se on peräisin terveistä eläimistä.
Suomessa yksi vasikanrehun valmistajista on Suomen Rehu, joka käyttää rehuissa pääasiassa kasvisperäistä rasvaa. Joissakin rehuissa käytetään rasvaseosta, jossa on myös eläinperäistä rasvaa, kertoi yhtiön kehitysjohtaja Asko Haarasilta. Haarasillin mukaan yhtiön tuotteista 10-20 prosenttia on sellaisia rehuja, jotka sisältävät kotimaista alkuperää olevaa eläinrasvaa.
Uusi päänsärky
Ruokaskandaaleilta säästyneelle Suomelle on annettu EU:ssa lievennyksiä BSE-taudin torjunnan vastaisissa toimissa, mutta rehuista Suomi sai tiistaina uuden päänsäryn. EU:n komissio on esittänyt, että kalajauhot ja märehtijöiden rehut on erotettava tarkasti toisistaan vuoden 2001 alusta alkaen.
Ehdotuksen mukaan kalajauhoa käsittelevällä tehtaalla ei saisi valmistaa märehtijöiden rehua. Myöskään samoilla rekka-autoilla tai muilla ajoneuvoilla ei voisi kuljettaa eri rehuja. Edelleen nautakarjatiloilla ei saisi olla kalajauhoa sisältävää rehua.
- Se tarkoittaisi epäsuorasti sitä, että nautatiloilla ei voida pitää sikoja, maatalousministeriöin osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi.
Suomi toivoo, että määräystä ei tarvitsisi toteuttaa sellaisenaan. Maamme tilanne on erilainen verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa suuren tuotannon takia eri rehut valmistetaan eri tehtaissa.
- Pystyisimme hoitamaan asian kohdentamalla valvontaa, koska vain alle 2 prosentilla nautakarjatiloista on sikoja. Kielto on käytännössä yliampuva, Husu-Kallio sanoi.
Asia on esillä EU:n pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa keskiviikkona. Päätös tehdään jäsenmaiden määräenemmistöllä.
STT-IA
22.12.2000
