Muut lehdet lauantaina 15.1.2000

Iltalehden mukaan mielipidemittaukset eivät ole vielä vaalitulos

Edes tuoreimpia mielipidemittauksia ei pidä ottaa valmiina vaalituloksina. Niinpä HS:n uudessa selvityksessä 13.1. neljännes vastaajista ei osannut tai halunnut kertoa presidenttiehdokastaan. Epävarmojen äänestäjien osuus oli jopa noussut todellisen ratkaisun lähestyessä. Osa vaikenijoista on saattanut jo äänestääkin.

Vain 62 prosenttia vastaajista oli tämän viikon alussa täysin varmoja ehdokkaastaan. Jäljelle jäävällä 38 prosenttiyksiköllä jopa Ilkka Hakalehto tai Risto Kuisma nousisivat toiselle kierrokselle, jos he saisivat koko potin. Kaikki arvioijat eivät ole myöskään muistaneet tilastollista virhemarginaalia.

Sodan julistaminen gallupeille voi siis johtaa menestykseen - teoriassa. Käytännössä Esko Ahon ja Tarja Halosen nousun toiselle kierrokselle voinee silti estää vain jomman kumman jättimunaus tv-keskusteluissa tai niiden ulkopuolella. Parhaatkaan suoritukset eivät sen sijaan pystyne enää yksin nostamaan jatkoon Elisabeth Rehniä tai Riitta Uosukaista. Loput ehdokkaat eivät ole voittoa tavoitelleetkaan.

Osittain kehitys johtuu vierailla niityillä kesällä käyneen vaalikarjan paluusta omiin puoluenavettoihinsa. Kuitenkin myös Halonen, kuten jo aiemmin Aho, on pystynyt vetoamaan vasemmiston ja vihreiden ohella myös kokoomuslaisiin. He näyttävätkin ratkaisevan vaalin. Tästä ei välttämättä seuraa poliittista palkkiota kokoomukselle puolueena.

Tietyt tunnetekijät saattavat ratkaista tuloksen. Aho vetoaa perinteisiin perhearvoihin, kun taas yksinhuoltajat ja ehkä naiset yleisemminkin saattavat tuntea myötätuntoa Halosta kohtaan. Ehkä Aho on liiaksi sivuuttanut sen, etteivät kaikki ole kokeneet ydinperheen onnea. Tai onnea ydinperheessä.

Presidentti ei kylläkään saisi olla ensi sijassa minkään sinänsä tärkeän asian symboli, vaan hänen on ennen muuta osattava käyttää ulkopoliittisia ja muita jäljellä olevia valtaoikeuksiaan. Ilmeisesti äänestäjät ovat television ääressä kuitenkin jo päätelleet, että Aholla ja Halosella on näissä suhteissa vankimmat näytöt. Valinnassa heidän välillään painavat aatetaustan ohella monet muut tekijät.

Äänestäjät saattavat jatkaa havaintojensa punnintaa omassa mielessään ja lähipiirissään toisen vaalikierroksen loppuun saakka. Kansa osaa arvioida hyvinkin tarkasti ehdokkaiden ominaisuuksia kaiken nähdyn ja kuullun perusteella

Karjalainen arvioi, ettei parhaan presidentin löytäminen ole äänestäjille helppo tehtävä

Presidentinvaaleissa alkavat viimeisetkin kampanjanrippeet olla tällä erää ohi. Huomenna sunnuntaina äänestäjät päättävät, ketkä kaksi ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle. On myös mahdollista, joskin epätodennäköistä, että joku ehdokkaista kerää heti ensi kierroksella yli puolet äänistä.

Jos kampanjan alut ulotetaan jonnekin vuoden päähän, jolloin ehdokkaista vasta keskusteltiin, suomalaisten tukea ja suosiota ehdokkaille ei voida kutsua ainakaan pitkäpiimäisen tasaiseksi ja luotettavaksi. Mielipidetutkimusten mukaan moni on vuorollaan ollut jopa ylivoimainen pudotakseen sitten taas. Muutokset ovat olleet nopeita, joten lopullinenkin tulos on varma vasta kun kaikki äänet on laskettu.

Vaalitaistelu on ollut hyvin siisti, mutta valitettavasti samalla myös laimea. Ehdokkaat ovat varoneet kenties liiaksikin asti ärsyttämästä ketään. Edes Riitta Uosukainen tai Elisabeth Rehn eivät lähteneet yrittämään mitään uudenlaista yllättävää avausta, vaikka sellainen olisi mahdollisesti nostanut heidät uudelleen kärkeen.

Mielipidetutkimusten viime aikojen suosikeista Tarja Halonen on yhä voitonvarmempana tukeutunut vankkaan asiantuntemukseensa. Hän on huomannut, että taustan tunnustaminen on kansalaisten arvostamaa rehellisyyttä.

Esko Aho puolestaan on sijaan on siirtynyt enemmän yleiselle tasolle. Hän puhuu kylläkin aluepolitiikasta, mutta ei enää Väli-Suomen lehtien reportaasissa aiemmista puheistaan poiketen tukenut edes eläinlääketieteellisen siirtoa Kuopioon.

Vaalin ratkaisevat vasta näinä päivinä ehdokkaansa päättävät, joita olisi riittävästi viemään jonkun vaikka ensi kierroksella läpi. Mielenkiintoista on se, miten leikistä pudonneiden kannattajat käyttäytyvät toisella kierroksella. Silloin ratkaisee pitkälti se, kumpi ehdokkaista herättää vähemmän kielteisiä mielikuvia.

Jos toisen kierroksen ehdokkaat pääsevät lähtemään suurin piirtein tasalukemista, nähtäneen huikea vaalikampanja joka tempaa suomalaiset mukaansa. Siihen liittyy myös paljon poliittisia ja muita intohimoja, joista on lyhyt matka lokasankojen heittelyyn.

Jos kuitenkin ehdokkaiden kesken säilyy sama toinen toisiaan kunnioittava asenne kuin on koettu, valittavalla uudella tasavallan presidentillä on erinomainen lähtötilanne vaativassa tehtävässään.

Keskisuomalainen kirjoittaa, että vaalista tulee huikea jännitysnäytelmä

Presidentinvaalista on muodostumassa huikean jännittävä kilpailu, jonka tulemaa arvaillaan ahkeraan seuraavat kolme viikkoa.

Finaaliin ovat menossa keskustan Esko Aho, 45, ja sosialidemokraattien Tarja Halonen, 57. Heidän kannatuksensa on tasoissa niin Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla kuin Yleisradion Taloustutkimuksella tällä viikolla teettämien tutkimusten perusteella. Tunnelmaa kihelmöittää se, että toisella kierroksella Suomen

Gallupin arviossa voittajaksi selviytyy Halonen ja Taloustutkimus on päätynyt Ahoon. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä, mikä vain korostaa kamppailun tasaväkisyyttä.

Kokoomuksen Riitta Uosukainen ja ruotsalaisen kansanpuolueen Elisabeth Rehn ovat syöneet toistensa uskottavuutta ja suosiota. Hyödyn ovat keränneet Esko Aho ja Tarja Halonen, jotka ilmeisesti äänestäjien silmissä ovat erottuneet vakuuttaviksi ammattilaisiksi tasavallan korkeimpaan tehtävään.

Molemmat omaavat kiistattoman kunnioitettavat ansiot valtiollisessa ja muussa yhteiskunnallisessa elämässä. Heillä on selkeä aatteellinen tausta. Aho edustaa maltillisia porvarillisia ja Halonen sosialistisia arvoja. Toinen on mies ja toinen on nainen. Äänestäjällä piisaa täten arvioitavaa ja vertailtavaa.

Puhemies Riitta Uosukaisella on vielä teoreettinen sauma kuvion muuttamiseen, mikäli epävarmojen äänestäjien selkeä enemmistö päätyy häneen. Tällöin suurimpana menettäjänä olisi Halonen. Vyöryn todennäköisyys ei ole suuri, mutta kansa pitää usein hallussaan yllätyksen avainta.

Keskustan ja sosialidemokraattien organisaatiot sekä niitä tukevat kansanliikkeet ovat upeasti hoitaneet kampanjat. Niiden osaavuus on selkeä. Kokoomus sen sijaan ei missään vaiheessa kunnolla sitoutunut vaaliin, vaikka sillä on Riitta Uosukaisessa erinomainen kandidaatti Mäntyniemeen ja vaikka puolue mieluusti korostaa johtavaa rooliaan porvarillisena voimana.

Uosukaisen jättäminen lähes yksin kentälle on tyly maskuliininen temppu, jolla samalla laiminlyödään kokoomuksen uskottavuutta järjestäytyneenä suunnannäyttäjänä. Uosukaisen kaltainen valovoimainen henkilö olisi päässyt niin sosialidemokraattien kuin keskustan tukemana finaaliin.

Kokoomuksellekin se olisi ollut kohtuudella hoidettavissa. Puolueen kunnioitukselle luulisi koituvan myönteisyydeksi, jos sen riveistä kansa valikoi presidentin. Kokoomuksen laaja miesjohto tuntuu sen sijaan kaipaavan pelkkää hallituksessa vaikuttamista. Presidenttiydelle ei suoda sille kuuluvaa painoa.

Kansalaiset ovat aktiivisina seuranneet ehdokkaiden esiintymisiä. Pääehdokkaiden vaalijuhlat ovat vetäneet salit täpötäyteen. Keskustelut televisiokanavilla ovat seurattuja. Ennakkoäänestäjiä oli todella runsaasti, joten aktiivisuus kohoaa korkealle. Tunnelma on silti leppoisa ja salliva. Suomi ja sen kansalaiset toteuttavat demokratiaa erinomaisella tavalla.

Pohjalaisen mukaan keskusta ajaa kaksilla rattailla

Presidentinvaalien karsintakierroksella on päästy kalkkiviivoille. Tuoreet mielipidetiedustelut osoittavat, että Tarja Halonen ja Esko Aho ovat nykäisseet selvän eron niiden keskuudessa, jotka ovat jo päättäneet, ketä äänestävät.

Kannattaa kuitenkin huomata, että lähes kolmannes Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista ei halunnut mainita suosikkiaan. Lopullisia johtopäätöksiä ei politiikan tutkijoiden mielestä pidä vieläkään tehdä, vaan kannattaa odottaa, mitä äänestyskopeissa sunnuntaina tapahtuu.

Sodassa, rakkaudessa ja poliittisissa vaaleissa kaikki keinot ovat sallittuja - tai ainakin niitä käytetään. Erityisesti Esko Ahon leirissä pyritään yleiseen mielipiteeseen vaikuttamaan niin, ettei Riitta Uosukaista kannattaisi muka äänestää edes ensimmäisellä kierroksella, koska hänen mahdollisuutensa jatkoon ovat menneet.

Seireenit kuiskuttavat, että äänet pitäisi keskittää heti Aholle, jotta ne olisivat valmiina plakkarissa, kun viimeinen taisto Tarja Halosta vastaan alkaa.

Keskustan poliittisen siiven julkeimmissa kommenteissa on kokoomuslaisia muistutettu vuoden 1956 presidentinvaaleista, joissa maalaisliiton Urho Kekkonen voitti sdp:n Karl-August Fagerholmin vain yhden äänen erolla. Kokoomuksen valitsijamiehet eivät silloin osanneet äänestää oikein, ja puolue joutui poliittisille sivuraiteille.

Samaa korpivaelluksen uhkakuvaa on levitelty kokoomuslaisten eteen nyt, jos he eivät heti ensimmäisellä kierroksella varmista keskustalaisen gallupsuosikin läpimenoa.

Esko Aho on tehnyt kotiläksynsä taustajoukkojaan paremmin ja tietää, ettei presidentillä ole uuden perustuslain nojalla käytännössä edes mahdollisuuksia vaikuttaa hallitusten kokoonpanoon. Hän on selvästi myös ilmoittanut, ettei halua presidenttinä sekaantua sisäpolitiikkaan.

Keskusta ajaa siis selvästi kaksilla vaalivankkureilla. Taktiikassa on vaaransa, ja Ahon taustajoukkojen vallantäyteinen mahtailu saattaa loppuvaiheessa kääntyä ehdokasta vastaan.

Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksen mukaan Tarja Halosen kannatus on sekä kokoomuslaisten että rkp:läisten keskuudessa kasvanut Esko Ahon kustannuksella.

Jako oikeistoon tai vasemmistoon, sosialisteihin ja ei-sosialisteihin, ei viime vuosien hallitusratkaisujen myötä enää vanhaan tapaan toimi.

Raja-aitoja ovat kaataneet myös sdp-lähtöiset presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. He eivät ole ainakaan estäneet Suomea tulemasta entistä enemmän markkinatalousmaaksi. Valtionyhtiöitä on yksityistetty ja Suomi liitetty Emun kautta EU-maiden taloudelliseen ytimeen.

Sukupuolella, mies-nais -akselilla näyttää sen sijaan olevan vähintään odotettu merkitys. Riitta Uosukaisen kannatusta on syönyt se, että miehiset asenteet ja ennakkoluulot voivat edelleen hyvin.

Kansa saa joka tapauksessa sellaisen presidentin kuin se haluaa ja ansaitsee. Suora kansanvaali on siitä paras tae.

Koonnut: TK
15.1.2000

Muut lehdet -sivulle