Halonen on ulkopoliittisesti kokenut sosiaalipoliitikko
Jos äänestäjien enemmistö päätyy toisen kierroksen valinnassaan ulkoministeri Tarja
Haloseen (sd.), saa Suomi historiansa ensimmäisen naispresidentin.Edellinen yrittäjä Elisabeth Rehn (r.) jäi kuusi vuotta sitten 250 000 äänen päähän tästä tavoitteesta.
Halonen ei ole ainakaan tähän mennessä millään tavoin korostanut sukupuoltaan vaalikamppailussa. Sellainen strategia ei olisi purrut, koska ensimmäisellä kierroksella oli tällä kertaa mukana kolme muutakin naisehdokasta.
56-vuotias Halonen on pikemminkin tuonut esiin kokemustaan ja monipuolisuuttaan.
Keskittyminen julkisen kuvan laajentamiseen on ollut luonnollista, sillä Halosen huolestuneen oloiset lausunnot maailman kriiseistä ja kiistoista ovat tunkeutuneet EU-Suomen olohuoneisiin lähes joka ilta uutisten välityksellä.
Lipposen molempien hallitusten ulkoministerin ulkopoliittista osaamista ei kukaan ole pyrkinyt kiistämään.
Halosella on lisäksi kokemusta toisen sosiaali- ja terveysministerin, pohjoismaisen yhteistyöministerin ja oikeusministerin tehtävistä Holkerin hallituksessa.
Ay-liike saa ymmärtämystä
Kansanedustajana SDP:n ehdokas on istunut vuodesta 1979. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja kotoisin Helsingin Kalliosta.
Haloselle kertyi työtodistuksia ennen eduskuntauraa Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalisihteerin, SAK:n lakimiehen ja pääministeri Kalevi Sorsan (sd.) eduskuntasihteerin tehtävistä. Hän on lisäksi vaikuttanut useissa kansalaisjärjestöissä.
Monet Halosta tuntevat luonnehtivat häntä tunnolliseksi puurtajaksi, joka on entisenä sosiaalipoliitikkona ja ammattiyhdistysaktiivina kiinnostunut laajasti myös arkisista yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Halonen ei loukkaannu sosiaalitädin tittelistä. Hänen vaalitilaisuuksissaan vilahtelevat taajaan käsitteet oikeudenmukaisuus, hyvinvointiyhteiskunta, syrjäytyminen ja työllisyys.
Presidentin mahdollisuuksia edistää kaikkea hyvää näilläkin aloilla on tullut tavaksi perustella valtionpäämiehen roolilla kansakunnan henkisenä johtajana.
Ay-tausta näkyy Halosen puheissa. Etujärjestöjen työ saa ymmärtämystä.
Ihmisoikeudet tavaramerkkinä
Ensimmäisen kierroksen kampanjassa on kaiveltu Halosen perhesuhteita ja uskonnollista järjestäytymistä.
Hän ei ole silti joutunut lupautumaan avioon valiokuntaneuvos Pentti Arajärven kanssa tai korvaamaan kiinnostustaan setlementtityöhön kirkon jäsenyydellä.
Suomen ulkopolitiikkaan Halonen on tuonut omat mausteensa. Hän on korostanut vahvasti ihmisoikeuksien huomioon ottamista ulkopoliittisessa päätöksenteossa.
Tausta löytyy Halosen pitkäaikaisesta toiminnasta Euroopan neuvostossa parlamentaarikkona, ulkoministerinä ja asiantuntijana.
STT-IA
16.1.2000
