Työsopimuslaista sopu

Hallitus kokoontuu perjantaina käsittelemään syntynyttä esitystä.

Pääkiista yleissitovuuden määrittelystä ratkaistaan niin, että työnantajapuolen järjestäytyneisyyden lisäksi huomioon otetaan myös työntekijäpuolen järjestäytyneisyys ja sopimustoiminnan vakiintuneisuus.

Työsopimuslakikiista on ollut pahin tulppa tuloneuvottelujen aloittamisen tiellä. Palkansaajapuoli on katsonut, ettei neuvotteluihin voida ryhtyä ennen kuin yleissitovuudesta saadaan sitä tyydyttävä ratkaisu.

Ihalainen: Hyvä kompromissi

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) pitää neuvottelutulosta hyvänä kompromissina.

- Ennakkotietojen mukaan työntekijöiden vähimmäissuoja vahvistuu, kun jatkossa työehtosopimusten yleissitovuutta arvioidaan paitsi työnantajajärjestäytymisen, myös työntekijöiden järjestäytymisen ja sopimustoiminnan vakiintuneisuuden kannalta, hän arvioi.

Ihalaisen mukaan arviointiperusteiden laajentuminen työmarkkinajärjestöjen laajasti kannattamalla tavalla tuo jatkossa aikaisempaa parempaa sopimusturvaa ja oikeusvarmuutta niin työntekijöille kuin yrityksillekin.

- SAK pitääkin ratkaisua hyvänä kompromissina. Lopulliset arviot on kuitenkin syytä esittää sen jälkeen, kun valtioneuvosto on kokonaisuudessaan ottanut asiaan kantaa, Ihalainen sanoo.

SAK:n hallitus on kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen ensi maanantaiksi. Tuolloin tarkoituksena on arvioida tarkemmin työsopimuslain uudistusta ja hallituksen kahden työmarkkina- asioita pohtineen työryhmän työn tuloksia sekä niiden vaikutuksia syksyn tuloneuvotteluihin.

STTK:n Mäenpää helpottunut

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää on helpottunut työsopimuslakikiistan ratkaisemisesta. STTK pitää työehtosopimusten yleissitovuutta koskevaa uutta muotoilua nykyistä parempana sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta.

- On tärkeää, että yleissitovuuden arvioinnissa otetaan jatkossa huomioon paremmin työehtosopimuksen edustavuuteen vaikuttavat tekijät kuten työntekijöiden eikä vain työnantajien järjestäytyminen ja alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, Mäenpää sanoo.

Yleissitovuuden tarkoitus on lisäksi turvata järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehdot.

Mäenpää muistuttaa, että työsopimuslaki on työelämän perussäännös, joka sisältää paljon muutakin tärkeää kuin kysymyksen yleissitovuudesta.

- Nyt saavutettu sopu poistaa merkittävän esteen syksyn sopimuskierroksen tieltä. STTK toivoo, että myös osa- aikaeläkettä ja työttömyysturvan porrastusta käsittelevät työryhmät saavat perjantaihin mennessä aikaan sellaiset ratkaisut, että niistä ei enää muodostu estettä neuvottelukierroksen ripeälle aloittamiselle, Mäenpää sanoo.

Jussi Järventaus: Yleissitovuus ei laajene

Hallituksessa syntynyttä ratkaisua uuden työsopimuslain yleissitovuudesta voidaan pitää hyväksyttävänä kompromissina, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

- Lähtökohtana työehtosopimusten yleissitovuudelle olisi edelleen nykyinen periaate, jonka mukaan sen edellytyksenä on tietyn alan työntekijäin enemmistön kuuluminen työehtosopimuksen piiriin, Tämä merkitsee, että yleissitovuus ei laajene uusiin sopimuksiin, Järventaus sanoo.

Uuden lain säätäminen kompromissiehdotuksen mukaan ei tuo uusia sopimusaloja yleissitovuuden piiriin. Toisaalta voimassa olevan lain mukaan yleissitovana pidetyt ja sellaisiksi tunnistetut sopimukset pysyvät yleissitovina.

- Lisäksi uudessa järjestelmässä sopimusten yleissitovuuden vakautta on täydentävillä kriteereillä, kuten sopimustoiminnan vakiintuneisuudella ja osapuolten järjestäytyneisyydellä, lisätty kestämään tilapäiset muutokset edustavuudessa.

Tällainen joustavuus laskennallisen perusperiaatteen soveltamisessa on Järventauksen mielestä hyväksyttävissä.

Yleissitovuudesta käyty keskustelu ja siinä suoritettu jatkovalmistelu on ollut Järventauksen mukaan tarpeellinen.

- Jos lakia olisi lähdetty uudistamaan komiteamietinnön pohjalta, olisi työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä muuttunut perusteiltaan täysin toiseksi.

- Tämä olisi ollut vastoin pitkään jatkunutta kehitystä, jonka mukaan työelämän pelisäännöistä päätetään entistä enemmän yritysten ja työpaikkojen tasolla, hän sanoi.

Lue myös artikkelit:

Työsopimuslain valmistelu monen vuoden rupeama

Akava esitteli tupoehtonsa

STTK:n Leppälä: Tulospalkkaus tupon asialistalle

Koroma: Ehdollisia tupo-neuvotteluja ei kannata aloittaa

* * *

Perustelutekstin muotoilu on seuraava

Voimassa olevan työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus voi olla yleissitova, jos sitä on pidettävä "yleiseksi katsottavana". Koska tämä ilmaisu on käytännössä aiheuttanut tulkintavaikeuksia ja -erimielisyyksiä, esitetään, että työehtosopimuksen tulisi olla asianomaisella alalla "edustavana pidettävä".

Tarkoituksena on vahvistaa nykyistä yksityiskohtaisemmin yleissitovuuden perusteet ja luoda samalla yleissitovuusjärjestelmän edellyttämää vakautta.

Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa ja ratkaistaessa olisi nykyisen tilastoaineiston ohella otettava huomioon eri tekijöitä.

Tulkintaperusteiden monipuolistamisen tarve johtuu yritystoiminnan muutoksista ja näiden muutosten vaikutuksista työmarkkinoihin sekä arviointiperusteena käytetyn tilastoaineiston usein vanhentuneisuudesta sekä siitä, että tilastoinnin pohjana olevat toimialaluokitukset eivät kaikin osin vastaa työehtosopimusten soveltamisaloja.

Uusien kriteerien yksi tarkoitus on, että niiden avulla päätökset työehtosopimusten yleissitovuudesta voitaisiin perustaa mahdollisimman laajasti työehtosopimusten yleissitovuuden kannalta merkitykselliseen tosiasia-aineistoon.

Tarkoituksena on myös turvata työehtosopimusten yleissitovuus silloin, kun edustavuus vaihtelee ja tilanne on vakiintumaton.

Lähtökohtana yleissitovuuden arvioinnissa olisi edelleen tilastotiedoilla laskettava edustavuus. Selvää on, että jos työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimusta olisi pidettävä ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla edustavana.

Edustavuus määräytyisi tällöin asianomaisen työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaisen sidottuisuuspiirin perusteella.

Työehtosopimuksen soveltamisen yleisyyttä osoittavat edellä tarkoitetun työehtosopimuksen sidottuisuuspiirin ohella myös niin kutsuttujen liityntäsopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä ja työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla jälkeenpäin yhtyneiden työnantaja- ja työntekijäyhdistysten jäsenmäärä.

Säätämällä yleissitovuuden edellytykseksi yleiseksi katsottavuuden sijasta edustavana pidettävyys ei ole tarkoitus asettaa kyseenalaiseksi minkään voimassa olevan lain mukaan yleissitovana pidetyn tai yleissitovaksi tunnistetun työehtosopimuksen asemaa.

Tämän vuoksi ja ottaen huomioon työsuhteen vähimmäisehtojärjestelmän tavoittelema vakaus arvioinnissa tulisi käyttää myös eräitä muita kriteereitä.

Tällaisia kriteereitä olisivat asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana.

IKK-IA
15.9.2000

---

Politiikka -sivulle