Koroma: Ehdollisia tupo-neuvotteluja ei kannata aloittaa
Toistuva uusien ennakkoehtojen asettaminen tulopoliittisille neuvotteluille estää tehokkaasti niiden käynnistymisen, sanoi TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma torstaina Kotkan teollisuuspäivillä.Tulopoliittisella ratkaisulla ei ole Koroman mielestä asiallista yhteyttä uhkavaatimuksena ilmoitettuihin työelämän lainsäädäntöä koskeviin kysymyksiin.
- Yhtä perustellusti voisi vaatia korjauksia työrauhaa rikkoviin ns. pelisääntökysymyksiin ennen kuin tuloneuvotteluja käydään. Vakavia neuvotteluja ei kuitenkaan voi käynnistää ehdollisesti, jos mahdollisen sopimuksen arvo on aina toissijainen, hän sanoi.
Koroma huomautti, että tulosopimus ei ole nollasummapeliä, jossa palkansaajat uhrautuisivat muiden hyväksi.
- Nykyisessä tilanteessa oikein mitoitetusta tuloratkaisusta hyötyisivät kaikki ja sen kaatuminen saattaisi merkitä menetyksiä kaikille, ja erityisesti työttömille.
Koroman mukaan palkansaajien edun mukaista on ostovoimaa uhkaavan, ulkomaista
tuontitavaraa olevan inflaation hillitseminen.
- Se olisi helpompaa
tulopoliittisen ratkaisun myötä.
- Hallituksella ja eduskunnalla on luonnollisestikin oikeus päättää lakiesitysten sisällöstä. Hallituksen uhkaamista kieltäytymällä koko kansantalouden kannalta järkevien sopimusten tekemisestä - sitähän tuposta kieltäytymisellä ilmeisesti tarkoitetaan - on vaikea ymmärtää, Koroma sanoi.
- Painostaako ammattiyhdistysliike hallitusta vai itseään uhkaamalla toimia palkkapolitiikassa jäsenistönsä kokonaisetujen vastaisesti, hän kysyi.
Ennakkoehdoista tulisikin Koroman mielestä luopua ja tuloneuvottelut tulisi käynnistää ripeästi, jotta ne voitaisiin käydä riittävän huolellisesti. Selvitettävää hänen mukaansa on sekä sopimuskausien pituudessa että sopimuksen kattavuudessa.
Hallitukselta merkittävä vastaantulo
Inflaation ja työvoimakustannusten hallitsemisen kannalta hallituksen päätös palkkaverotuksen alentamisesta merkitsee Koroman mielestä huomattavaa vastaantuloa ja poikkeuksellisen suurta palkansaajien ostovoiman lisäystä.
- Bruttotuloksi muutettuna se vastaa 3-4 prosentin palkankorotusta. Veroja alentamalla tapahtuva ostovoiman lisääminen ei myöskään kiihdytä inflaatiota kuten saman suuruinen palkankorotus.
Vaarana Koroman mukaan on, että tulopoliittisen ratkaisun hylkääminen ja vaatimukset tuntuvista palkankorotuksista syövät hallituksen ehdottamien veronalennusten tuomaa ostovoimaa.
Nykyinen inflaationäkymä ja tiedossa olevat kustannuspaineet opettavat Koroman mukaan sen, että ulkoisista tekijöistä johtuva reaaliansioiden odotettua hitaampi kehitys ei oikeuta palkansaajia hyvitysvaatimuksiin.
- Itse asiassa yritykset ja palkansaajat ovat samassa tilanteessa: kummatkin joutuvat hyväksymään tulojen ja hyvinvoinnin siirtämisen Suomesta öljyntuottajille.
- Suomen inflaatiosta suurin osa johtuu öljyn kallistumisesta ja seuraavaksi suurimmat yksittäiset tekijät ovat valtion omien maksujen korottaminen ja asuntojen kallistuminen, Koroma sanoi.
IA
15.9.2000
