STTK:n Leppälä: Tulospalkkaus tupon asialistalle

STTK:n yksikönjohtaja Matti Leppälä kertoo, että järjestön jäsenistä 21 prosenttia on tulospalkkauksen piirissä. Teollisuudessa STTK:laisista on yli puolet tulospalkkauksen piirissä. Se on myös yleistä palvelualoilla ja valtionsektorilla, mutta harvinaista kunta-alalla ja terveydenhuollossa.

Leppälän mukaan ongelmia syntyy siitä, että tulospalkkausjärjestelmät otetaan käyttöön paikallisesti ja työnantajalla on useimmiten mahdollisuus yksipuolisesti päättää palkkiojärjestelmän käyttöönotosta samoin kuin siitä millä perusteilla, kenelle ja kuinka paljon palkkioita maksetaan.

- Ohjauksen ja vakiintuneiden käytäntöjen puute on johtanut monenlaisiin ongelmiin ja epäselviin tilanteisiin, hän sanoo.

STTK katsoo, että keskusjärjestöjen ja liittojen ottaminen selkeästi mukaan tulospalkkauksen kehittämiseen edistäisi tulospalkkausjärjestelyjen soveltamista siten, etteivät ne ole ristiriidassa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen palkkauksen perusperiaatteiden kanssa.

Tulospalkkauksen piiriin lukeutuvat palkkiot ovat normisidonnaisten, työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvien palkkojen lisäksi maksettavia eriä. Käytännössä erilaisia palkka- ja palkkioeriä on usein vaikea erottaa toisistaan.

Muun muassa tulospalkkioiden ja normisidonnaisten suorituspalkkojen, joita ovat esim. provisiopalkat, erottaminen toisistaan aiheuttaa Leppälän mukaan ongelmia.

- Myös rajanveto tulospalkkaukseen lukeutuvien palkkiotyyppien, esim. tulospalkkioiden ja voittopalkkioiden, välillä on usein hankalaa. Mainitut seikat aiheuttavat sekaannusta ja vaihtelevia käytäntöjä palkkahallinnossa ja palkkatilastoinnissa.

Leppälä sanoo, että tulospalkkauserillä on huomattava merkitys ansiokehityksessä.
- Tämä ei kuitenkaan näy palkkatilastoissa, mikä merkitsee vakavaa puutetta koko neuvottelu- ja sopimusjärjestelmässä.

- Eri sektoreilla ja aloilla sekä eri henkilöstöryhmille maksettujen palkkioiden osuudesta kokonaisansioissa tulisi olla saatavilla luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja.

Palkansaajien yhdenvertaisen kohtelun edellytyksenä puolestaan on, että palkkahallinnolliset menettelyt ovat selkeitä.

STTK perääkin peruspalkkaustapoihin ja tulospalkkauseriin sekä niiden palkkahallintoon ja tilastointiin selkeyttä ja entistä yhtenäisempiä käytäntöjä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Leppälän mukaan palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen yhteistyötä.

IA
15.9.2000

Politiikka -sivulle