Rapolan kulttuurialue pääsee usean tieteenalan tarkkailuun
Suomen Akatemia on myöntänyt miljoona markkaa Valkeakosken Rapolan alueen tutkimusprojektiin. Kaksi vuotta kestävässä hankkeessa Rapolan kulttuurikohteita tutkitaan usean eri tieteenalan keinoilla.Tieteellisenä päätavoitteena on kehittää monitieteinen ympäristötutkimuksen menetelmä. Hankkeeseen ei sisälly arkeologisia kaivauksia.
Valtakunnalliseen projektiin kuuluu 14 osaa, joista 11 on kulttuuritutkimuksen, yksi oikeustieteen ja kaksi luonnontieteiden alueelta. Osien yhteinen nimittäjä on kulttuuriympäristön historiallinen monikerroksisuus.
Työhön osallistuu tutkijoita Helsingin, Oulun ja Turun yliopistoista sekä Geologian tutkimuskeskuksesta, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta ja Tampereen museoista.
Lisäksi tavoitteena on tuottaa paikallishistoriallinen julkaisu ja esittää aineisto digitaalisia paikkatietojärjestelmiä hyväksi käyttäen.
Alansa laajin yhteisselvitys
Museovirasto koordinoi hanketta ja osallistuu myös tutkimukseen.
Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, Museoviraston pääjohtaja Henrik Lilius tähdentää, että kyseessä on metodinen kokeilu. Näin laajaa monitieteistä tutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomessa.
Lilius toivoo, että tarkastelemalla yhtä rajattua aluetta monesta eri kulmasta löytyy uusia syyn ja seurauksen suhteita, uutta tietoa kulttuuriperinnöstä.
- Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä maisema- ja kulttuurialue. Me haluamme löytää siitä tietoa ja välittää tietoa kansalaisille, että he pystyvät ymmärtämään - ikäänkuin lukemaan sitä ja saamaan kokemuksia.
Jos kokeilu antaa myönteisiä tuloksia, samaa menetelmää voidaan soveltaa muualla maassa.
Kerrostumia monilta kausilta
Sääksmäen sillan lähellä kolmostien varressa sijaitseva Rapola on Suomen tunnetuimpia maisemia. Harjusta noin 150 hehtaaria siirtyi valtion omistukseen syksyllä 1994.
Keskusalueen muodostaa linnamäki. Sen rinteillä sijaitsee useita maamme esihistorian kannalta merkittäviä rautakautisia kalmistoja, asuinpaikkoja, muinaispeltoja sekä kuppi- ja uhrikiviä.
Historiallisen ajan tutkimuskohteena on Rapolan maanviljelystila, jossa on monipuolinen rakennuskanta.
Alue on laajempaa kulttuurimaisemakokonaisuutta, jonka keskeisiä elementtejä ovat Voipaalan kartano, Sääksmäen keskiaikainen kirkko ja muutama jo keskiajalla syntynyt kylä.
STT-IA
11.2.2000
