Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Mannesmannin osake-enemmistö siirtyi Vodafone Airtouchille
Brittiläis-saksalainen matkapuhelinyhtiöiden kamppailu omistuksesta sai yhden sinetin torstaina, kun Vodafone Airtouch ilmoitti saaneensa yli 60 prosenttia Mannesmannin osakkeista.
Vodafone on ilmoituksensa mukaan saanut haltuunsa yli 303 miljoonaa Mannesmannin osaketta, jotka vaihdetaan brittiyhtiön osakkeisiin. Kaupankäynti uusilla osakkeilla alkoi Lontoon pörssissä jo torstaina.
Vodafonen vaihtotarjous Mannesmannin osakkeenomistajille päättyy ensi viikon keskiviikkona. Frankfurtin pörssi poistaa Mannesmannin kaupankäyntilistoiltaan, kun yrityskauppa on lopullisesti saatu päätökseen. Vodafone-Mannesmann yhteenliittymästä syntyy kansainvälisesti johtava telekommunikaatioyhtiö.
Sen synty oli maailman suurin yrityskauppa, jonka arvo nousi yli tuhanteen miljardiin markkaan. Mannesmannin osakkeenomistajat jäävät vähemmistöosakkaiksi uuteen yhtiöön 49,5 prosentin osuudella.
Yritysten luottamus talouskehitykseen vahvistunut EU-maissa
Eurooppalaisyritykset odottavat tältä vuodelta tuntuvaa kasvua, suomalaisyritykset kaikkein voimakkaimmin. Ruotsalaiset taas luottavat vahvimmin yleisen suhdannetilanteen paranemiseen.
Varovaisimmin lähitulevaisuuteen suhtautuvat saksalais- ja tanskalaisyritykset. Tämä käy ilmi Euroopan kauppakamarien vuosittaisesta kyselystä. Siihen osallistui yli sata tuhatta yritystä 12 EU-maasta.
Lähes kaikissa EU-maissa yritysten luottamus talouskehitykseen on vahvistunut viime vuoden aikana. Poikkeuksia ovat Saksa ja Tanska, joissa yritysten arviot talouskehityksestä ovat vuodentakaisia heikommat.
Eurooppalaisyritykset odottavat kasvua sekä kotimarkkinoilta että viennistä. Poikkeuksen tekee Iso-Britannia, jossa punnan vahvuus nakertaa vientiodotuksia.
Kasvun myötä yritykset arvioivat lisäävänsä työvoimaa. Kauppakamarien vuosikysely toteutetaan seitsemättä kertaa ja nyt työvoiman kasvuodotukset ovat korkeimmat. EU-maista vahvimmat odotukset ovat espanjalaisyrityksillä.
Myös investointien uskotaan hieman lisääntyvän kautta linjan. Korkeimmat odotukset investointien suhteen ovat Espanjassa. Suomi sijoittuu investoinneissaan EU:n keskiarvoa korkeammalle. Saksassa luottamus investointien kasvuun oli vertailujoukon matalin.
Velkojapankit myötämielisiä Holzmannin saneerausohjelmalle
Saksalaisen rakennusjätin Philipp Holzmannin velkojapankit näyttivät tiistaina vihreää valoa yhtiön saneerausohjelmalle.
Holzmannin uusi toimitusjohtaja Konrad Hinrichs keskusteli pankkien edustajien kanssa tiistaina viiden tunnin ajan Frankfurtissa. Tapaamisen jälkeen hän luonnehti neuvottelujen sujuneen hyvin.
Suunnitelmiin kuuluu mm. Holzmannin osakepääoman korottaminen, joka Hinrichsin mukaan on odotettavissa jo lähimmän viikon aikana. Hinrichs arvioi myös, että rakennusliikkeen taloudellinen saneeraus saadaan päätöksen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Philipp Holzmann on Saksan toiseksi suurin rakennusyhtiö. Se ajautui marraskuun lopussa konkurssin partaalle vanhojen rakennushankkeiden miljarditappioiden takia.
Yhtiön suurin velkoja on Deutsche Bank, joka olisi jo aiemmin suostunut saneerausohjelmaan. Nimekkäin ohjelman vastustaja on Commerzbank.
150-vuotiaalla Holzmannilla on ollut merkittävä asema sodanjälkeisen Saksan rakentamisessa.
Viron valtionviina ei käy kaupaksi
Salakuljetettu pimeä viina on Viron alkoholimarkkinoiden kärjessä. Sen osuudeksi arvioidaan noin 30 prosenttia. Lähes samoihin lukuihin yltää parhaillaan myynnisä oleva Liviko.
Alkoholin tuotanto putosi Virossa viime vuonna yli kolmanneksella. Syyksi tuottajat väittävät alkoholiveron nousua.
Viro havitteli alkoholin veronkorotuksella valtion tuottojen kasvattamista. Veroa korotettiin 26 prosenttia, mikä johti täysin odotustenvastaiseen tulokseen. Rehellisesti verotetun alkoholin käyttö putosi ja valtion talousarvioon jäi 215 miljoonan kruunun aukko, kertoo Äripäev -lehti.
Veronnousun johdosta Virossa lopettivat toimintansa kaksi suurta viinatehdasta, Moen tehdas ja AS Winum-E. Samoin loppui kahden maan suurimpiin kuuluvan alkoholitukun toiminta.
Myös Ühispankin omistuksessa oleva Livikon tehdas on pantu myyntiin ja sen ostajaehdokkaaksi on valittu suomalainen Primalco.
Livikon liikevaihto putosi viime vuonna 32 miljoonaa kruunua ja oli 315 miljoonaa. Voitto sen sijaan kasvoi 30 miljoonaa kruunuun. Ennakkoarvioissa yhtiön liikevaihdoksi oli arvioitu 300 miljoonaa ja voitoksi 33,5 miljoonaa kruunua.
Suomalaisomisteisen Ofelian liikevaihto pysyi hieman yli 80 miljoonassa kruunussa. Sen sijaan yhtiö pystyi kääntämään toissa vuoden lähes viiden miljoonan kruunun tappionsa niukasti voitolliseksi viime vuonna.
Säät vaikuttivat Saksan työttömyyteen
Saksan kausitasoittamaton työttömyysaste kohosi tammikuussa 11 prosenttiin joulukuun 10,3 prosentista. Maan viranomaiset selittivät käännettä muun muassa huonolla säällä.
Kausivaihtelusta tasoitettuna Saksan työttömien määrä pieneni 33 000 hengellä, minkä työvoimaviraston päällikkö Berhard Jagoda sanoi johtuvan maan talouden toipumisesta.
Läntisessä Saksassa työtilanne on Jagodan mukaan jatkanut paranemista, Itä-Saksan puolella käännettä parempaan ei ole vielä tapahtunut.
Yhdysvaltoihin syntyy maailman toiseksi suurin lääkeyhtiö
Amerikkalainen Pfizer ostaa Warner-Lambert -lääkeyhtiön 90 miljardin dollarin (54 mrd mk) kauppahinnalla, minkä seurauksena syntyy maailman toiseksi suurin lääkealan yhtiö.
Jättiyrityksen tunnetumpia tuotemerkkejä ovat impotenssin hoitoon käytettävä Viagra ja kolesterolia alentava Lipitor. Kauppa päättää kolme kuukautta jatkuneen omistustaistelun.
Pfizer-Warner-Lambertin vuotuinen liikevaihto on arviolta 28 miljardia dollaria, josta reseptivalmisteiden osuus on noin 21 miljoonaa dollaria.
Uuden yhtiön pääjohtajaksi tulee Pfizerin nykyinen pääjohtaja William C. Steere. Yhtiöiden tiedotteen mukaan osakevaltaustaistelussa häviölle jäänyt Warner-Lambertin pääjohtaja Lodewijk J.R. de Vink jättää yhtiön, kun kauppa on sinetöity.
Brittiläiset lääkeyhtiöt Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham ilmoittivat tammikuun puolivälissä, että ne ovat sopineet yhdistymisestä maailman suurimmaksi lääkealan konserniksi.
EU-vertailu: Autot halpoja Suomessa - ennen veroja
Muiden EU-maiden kansalaisten on edullista ostaa uusi auto Suomesta, paljastaa maanantaina julkaistu EU-vertailu.
Komission tutkimuksen mukaan useiden automallien verottomat hinnat ovat Suomessa muita euroalueen maita alhaisemmat. Suomalaiset eivät alhaisista hinnoista hyödy: sataprosenttinen autovero nostaa autojen hinnat Euroopan kärkeen.
Ulrich Krause-Heiber komission kilpailuosastolta muistutti, että EU-kansalainen saa ostaa auton mistä tahansa jäsenmaasta.
Useat autonhankkijat valitsevat Suomen, koska nettohinnat (ennen veroja) ovat täällä alhaiset - ulkomaalaisen ei tarvitse maksaa autoveroa, jos hän vie auton mukanaan kotimaahansa.
Komission mukaan autojen nettohinnat pidetään keinotekoisesti alhaalla Suomessa, koska korkean veron vuoksi myynti jäisi kotimaan markkinoilla muuten vähäiseksi. Autojen nettohinnat ovat samasta syystä alhaiset Tanskassa ja Kreikassa. Nettohinnat ovat korkeita erityisesti Britanniassa ja Saksassa.
Moody's ruotii pankkiarvioissaan myös Internet-taidot
Yritysten luottokelpoisuutta arvioiva Moody's pistää pankkien arvioinnissa vastaisuudessa entistä enemmän painoa niiden Internet-osaamiselle. Sen näkemyksen mukaan Internet tuo pankkien vahvuudet ja heikkoudet entistä helpommin esiin.
Moody'sin mukaan lyhyellä aikavälillä ei ole tarvetta pankkien luokituksen muuttamiseen asian vuoksi, mutta myöhemmin erot luokituksessa ovat mahdollisia.
Maanantaina Lontoossa julkaistussa raportissaan Moody's arvioi, että tällä hetkellä pisimmälle pankkiala on kehittynyt Internet-osaamisessaan Ruotsissa ja Suomessa. Nopeaa kasvua on nähtävillä myös Britanniassa ja Saksassa.
Raportissaan Moody's ennustaa myös, että tulevaisuudessa pankkialan kehitykseen vaikuttavat entistä voimakkaammin mm. teknologia- ja teleyhtiöt.
Kansainvälisen Moody'sin luokituksista riippuu, mihin hintaan yritykset saavat lainaa markkinoilta. Niillä on myös vaikutusta sijoittajien ratkaisuihin.
Koonnut: IA
11.2.2000
