Ensimmäiset jäsenyysneuvottelut loppuun jo 2002
Ensimmäiset EU:n uudet hakijamaat voivat saada neuvottelunsa valmiiksi jo loppuvuodesta 2002, arvioi kabinettipäällikkö Olli Rehn torstaina Helsingissä.
Rehnin mukaan tämä aikataulu tosin vaatii, että
kaikki onnistuu, mutta on silti mahdollisen
rajoissa. Rehn, joka johtaa komissaari Erkki
Liikasen kabinettia, puhui komission
järjestämässä laajentumiskonferenssissa.
Rehn esitteli komission virallista linjaa EU:n
laajentumiseen ja päätöksenteon uudistamiseen.
Hän myös puolusti komission ehdotuksia EU:n
joustavuuden lisäämisestä; hänen mukaansa se ei
aiempien kokemusten valossa ole uhka unionin
yhtenäisyydelle.
Jo aikaisemmin on nähty tapauksia, joissa vain
osa EU:n jäsenmaista on osallistunut johonkin
keskinäisen yhteistyön syventämiseen.
Esimerkkeinä joustavuuden soveltamisesta Rehn
mainitsi talous- ja rahaliitto EMU:n,
Schengen-sopimuksen sekä sosiaalipöytäkirjan.
Etujoukko on myöhemmin vetänyt muita maita
mukaansa.
- Ydinjoukon magneetti näyttää vetävän
hitaammin kiiruhtaneet nopeampaan
integraatioon, ei päinvastoin, Rehn sanoi.
Muun muassa Suomi on kuitenkin suhtautunut
joustavuuden lisäämiseen tässä vaiheessa paljon
varovaisemmin. Komissio haluaisi, että aiempaa
pienempi joukko voisi lähteä omille teilleen, kun
nykyisin vaaditaan vähintään puolta EU-maista.
Suomi painottaa aikataulua
Komissio haluaisi myös tuoda
joustavuusmahdollisuuden ulko- ja
turvallisuuspolitiikan alalle, jossa sitä ei nyt ole.
- Esimerkiksi kriisinhallinnan vaatimat
erikoisjoukot on yksi mahdollinen joustavan
päätöksenteon kohde, jossa vain osa unionimaista
olisi mukana, Rehn sanoi.
Entinen keskustan EU-parlamentaarikko Rehn
torjui konferenssin tauolla spekulaatiot, että hän
olisi kiinnostunut keskustan puheenjohtajuudesta.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) piti olla
konferenssin pääpuhuja, mutta hän ei ehtinyt
paikalle, koska oli SDP:n eduskuntaryhmän
kokouksessa päättämässä ministerivalinnoista.
Lipposta tuurasi valtiosihteeri Alec Aalto.
Aalto piti komission ja muutaman jäsenmaan
huolta joustavuudesta täysin ymmärrettävänä,
mutta katsoi, että tässä uudistuskierroksessa on
keskityttävä tärkeimpiin tehtäviin. Näin muutokset
saataisiin ajoissa valmiiksi, ja EU olisi valmis
ottamaan uusia jäseniä 2002 lopussa.
Hakijamaita konferenssissa edusti virolainen
reformipuolueen kansanedustaja Kristiina Ojuland.
Hän pohdiskeli, ovatko sen paremmin
jäsenmaiden kuin hakijoidenkaan kansalaiset
perillä siitä, miten syvää muutosta kansalliseen
itsenäisyyteen EU-jäsenyys merkitsee.
Ojulandin mielestä olisi syytä harkita pitäisikö
EU:n uudistettavaan perussopimukseen kirjata
selvästi, että EU:n lopullinen tavoite on
liittovaltio.
STT-MH
11.2.2000
Politiikka -sivulle
|