Uusi tekniikka sekä syö että luo työpaikkoja
Työn ja teknologian suhdetta on pohdittu siitä saakka, kun ensimmäiset koneet keksittiin. Vuosituhannen vaihteessa kuuma kysymys on, kuinka tietotekniikan huima kehitys vaikuttaa työpaikkojen määrään ja laatuun.
Käykö niin, että töitä riittää jatkossa vain uuden tekniikan
taitajille ja osa väestöstä syrjäytyy pysyvään työttömyyteen?
Tähän mennessä teknologinen kehitys ei ole johtanut pysyvään
työttömyyden kasvuun, vaikka se onkin aiheuttanut suuria
muutoksia siinä, kuinka paljon väkeä tarvitaan eri toimialoilla ja
ammateissa. Nyt uusi tekniikka vähentää esimerkiksi
rutiininomaisen toimistotyön tarvetta, mutta luo toisaalta
muualle kokonaan uusia ja uudenlaisia työpaikkoja.
Suomessa lisäksi väestö ikääntyy, ja se saattaa vaikuttaa
työvoiman tarpeeseen jatkossa vielä teknologian kehitystä
enemmän.
- Kymmenen vuoden päästä saatetaan pohtia pikemminkin,
miten teknologian avulla voidaan helpottaa työvoiman
puutetta, tutkijat arvioivat.
Työn ja teknologian yhteyksiä on pohdittu useamman tutkijan
voimin teoksessa, jonka Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja
Teknologian kehittämiskeskus TEKES julkaisivat viime keväänä.
Teoksen toimittivat Pentti Vartia ja Pekka Ylä-Anttila.
Tekniikka säästää ihmistyötä
Teknologinen kehitys etenee parhaillaan huimaa vauhtia. Kun
älykkäät laitteet kohta viestivät langattomasti keskenään, vain
mielikuvitus on rajana sille, mitä kaikkea voidaan siirtää
ihmisiltä
koneiden tehtäväksi.
Perinteinen näkemys on ollut, että talouskasvu luo työllisyyttä.
Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi huomauttaa Vartian ja
Ylä-Anttilan kirjassa kuitenkin, että eri toimialoilla kasvun ja
työllisyyden suhde voi olla hyvinkin erilainen.
Iso osa Suomen toimialoista, varsinkin perinteisessä
teollisuudessa on sellaisia, että vaikka niiden tuotanto kasvaa,
työvoimaa voidaan samalla vähentää. Sekä tuotantoa että
työvoimaa kasvattavia aitoja kasvualoja on
elektroniikkateollisuuden lisäksi vain kourallinen.
Periaatteessa tekninen kehitys onkin lähes aina myös
ihmistyötä säästävää. Tällä vuosisadalla työaika itse asiassa
on jatkuvasti lyhentynyt. Vuosisadan vaihteessa työaika oli
tehtaissa 10-13 tuntia päivässä. Kahdeksan tunnin työaikalaki
saatiin vuonna 1917.
Nyt töitä tehdään vuodessa runsaat puolet siitä, mitä sata
vuotta sitten, vaikka tuottavuus on samaan aikaan
moninkertaistunut.
Uusia toimialoja syntyy
Teknisen kehityksen myötä syntyy toisaalta jatkuvasti myös
kokonaan uusia toimialoja. Autoteollisuudestakaan ei sata
vuotta sitten tiedetty vielä mitään.
Nyt esimerkiksi matkapuhelinten ympärille on syntynyt paitsi
uusi teollisuudenala, myös kaikenlaista muuta uutta
liiketoimintaa.
Kännyköiden huoltoon tarvitaan ammattilaisia,
operaattorit ovat työllistäneet uutta väkeä neuvonta- ja
tukipalveluihin. Tekstiviestit, dataliikenne ja muut uudet
palvelut tarvitsevat työntekijöitä. Toisaalta televerkkojen
kapasiteetin lisäykseen ei jatkossa tarvita kovin paljon
ihmistyötä.
Sähköisen kaupan lisääntyminen taas toteutuessaan vähentää
perinteisen myyntihenkilöstön tarvetta ja pistää kaupan
logistiikan uuteen uskoon. Netistä tilatut tuotteet on jotenkin
toimitettava asiakkaille.
Langattoman viestinnän lisäksi bioteknologia saattaa tuoda
mukanaan muutoksia, joita ei vielä osata edes kuvitella.
Haaste koulutukselle
Nopeat muutokset ovat erityinen haaste sekä koko
yhteiskunnalle että yksityisille ihmisille.
Heikosti koulutettujen asema työmarkkinoilla on tällä
vuosikymmenellä jatkuvasti heikentynyt, mutta toisaalta
teknologinen kehitys saattaa tehdä tarpeettomiksi myös
sellaisia tehtäviä, joiden on perinteisesti katsottu vaativan
korkeaa ammattitaitoa.
Muutoksen kiihtyvä tahti pistää koville varsinkin koulutuksen
suunnittelijat; tietoteknisten alojen kehitys on niin nopeaa,
että edes alan yritykset eivät osaa tarkasti ennustaa, millaisia
taitoja ne työntekijöiltään viiden vuoden päästä odottavat.
Tietoteknisiä aloja uhkaa jopa työvoimapula. International Data
Corporation -yhdistyksen tietojen mukaan Euroopassa oli viime
vuoden lopulla täyttämättä vähintään puoli miljoonaa
tietoteknistä osaamista vaativaa työpaikkaa, joihin ei löytynyt
pätevää väkeä. Yhdistys varoitti, että vuoteen 2002 mennessä
määrä saattaa jopa kolminkertaistua.
Ongelman ratkaisemiseksi johtavat alan yritykset ryhtyivät
äskettäin keräämään työvoimatarpeesta keskitetysti tietoja
yhteiselle verkkosivulle, johon listattujen osaamisprofiilien
perusteella sekä oppilaitokset että opiskelijat voivat päätellä,
millaista koulutusta kannattaa hankkia. Toisaalta ihmisiä ei
kannata ylikouluttaakaan; kaikista ei voi tehdä insinöörejä.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa
Kanniaisen mielestä on virheellistä ajatella, että tulevassa
maailmassa riittäisi työtä vain erityislahjakkuuksille.
- Nykypäivänä puhelimien tai jopa henkilöautojen konepellin alla
oleva teknologia toki on niin monimutkaista, että tarvitaan
erityislahjakkuutta niissä ilmenevien vikojen korjaamiseen. Siitä
huolimatta jokainen täysi-ikäinen kykenee sujuvasti
käyttämään puhelinta tai kuljettamaan henkilöautoa,
Kanniainen sanoo.
Lapset pistävät vielä paremmaksi ja näyttävät oppivan
tietokoneiden käytön lähes luonnostaan.
STT-MH
31.12.1999
Talous -sivulle
|