Lämpimintä oli 30- ja 90-luvuilla
Vuosisadan lämpimimmät vuosikymmenet olivat 1930- ja 1990-luvut, ilmenee Ilmatieteen laitoksen tilastoista.Kummallakin vuosikymmenellä oli runsaasti leutoja talvia. Hyvin lämpimiä kesiä oli 1930-luvulla useammin, etelä- ja keskiosassa maata seitsemän ja pohjoisessa neljä. 1990-luvulla huippulämpimiä kesiä oli vain kaksi, vuosina 1997 ja 1999.
Kesällä 1997 saavutettiin uusin kesän keskilämpötilaennätys Helsingin Kaisaniemen lähes 170-vuotisessa tilastoinnissa.
1900-luvun viileimmät vuosikymmenet olivat kaksi ensimmäistä. Noihin aikoihin oli runsaasti viileitä kesiä. Talvet olivat varsin tavanomaisia ja melko tasaisia lämpötiloiltaan. Keväät ja syksyt olivat hyvin koleita vuosisadan ensimmäisten 20 vuoden aikana.
Vuosisadan säätä tarkastellaan muutamien Ilmatieteen laitoksen säähavaintopaikkojen vuosikeskilämpötilojen avulla.
Pitkän ajan mittaustiedot on saatu Helsingin Kaisaniemen, Jyväskylän, Oulun ja Sodankylän havainnoista. Kukin paikka edustaa melko laajasti lähellä olevaa seutua, Helsinki ja Oulu edustavat parhaiten rannikkoalueita.
Lämpimin vuosi oli Helsingissä 1934, Jyväskylässä 1989, Oulussa ja Sodankylässä 1938. Vuosikeskilämpötilat olivat näillä havaintoasemilla 7,2, 5,4, 4,4 ja 2,5 astetta. Muita vuosisadan lämpimiä vuosia olivat maan etelä- ja keskiosassa 1938, 1961 ja 1974, pohjoisessa taas 1934, 1937, 1974 ja 1989.
Kylmin vuosi oli Helsingissä 1902, Jyväskylässä 1941, Oulussa ja Sodankylässä 1985. Tällöin vuosikeskilämpötilat olivat 2,7, 0,8, -0,3 ja -3,5 astetta. Muita kylmiä vuosia olivat maan etelä- ja keskiosassa mm. 1915, 1985 ja 1987.
Voimassa olevan kansainvälisen vertailukauden 1961-1990 vuosikeskilämpötilan keskiarvot ovat Helsingissä 5,3 , Jyväskylässä 2,6, Oulussa 2,0, Sodankylässä -1,0 astetta.
Suurimmat vuosisateet yli tuhat milliä
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomen runsaimmat vuosisateet 1900-luvulla olivat yli 1 000 millimetriä. Espoon Nupurissa 1981 mitattu 1 109 mm on vuosisateen ennätys.
Pienin havaittu vuosisade on taas Inarin Kyrölänkylässä vuonna 1941 mitattu 121 mm. Vuosisateen keskiarvot vertailukaudella 1961-1990 vaihtelevat maan eteläosien 650 millistä Pohjois-Lapin alle 400 milliin.
Lumipeitteen kehitys päättyvällä vuosisadalla on hyvin mielenkiintoinen. Kevättalvina 1899 ja 1900 Suomessa on havaittu kaikkien eniten lunta. Maaliskuussa 1899 lunta oli eniten Järvi-Suomessa.
Seuraavan vuoden kevättalvella Uudellamaalla oli 100-140 sentin lumipeite. Näin ollen viime kevättalvena Uudenmaan lumipeite oli 50-70 prosenttia vuosisadan alun ennätyslumipeitteestä.
Lumipeitteen vaihteluista kymmenvuotisjaksoissa voidaan todeta, että 1920-luku oli erittäin runsasluminen koko maassa, kun taas 1930-luvun lauhoina talvina oli hyvin vähän lunta.
1980-luku oli Etelä- ja Länsi-Suomessa runsasluminen, mutta viimeinen vuosikymmen oli päättyvän vuosisadan vähälumisin.
STT-MH
31.12.1999
