Mao Tsetung: Miljoonien kuoleman aiheuttanut kansansuosikki
Kiinan suuren perämiehen Mao Tsetungin tie kulki vallankumouksen johtajasta lähes Jumalan asemaan maassa, jossa hänen kommunistinen politiikkansa johti kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan.
Maon henkilökultille ei löydy
vertaa, ja vielä nytkin yli 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen
hänen kuviaan palvotaan Kiinassa.
Mao syntyi köyhään talonpoikaisperheeseen 26. joulukuuta
1893 Shaoshanin kylässä Hunanin maakunnassa. Maon
syntymäpaikasta on vuosikymmenien varrella muodostunut
pyhiinvaelluskohde, jonne kaikki kiinalaiset pyrkivät pääsemään
ainakin kerran elämässään.
Maon kotikylässä koulutusta ei pidetty arvossa, mutta siitä
huolimatta hän suoritti koulunsa loppuun ja pääsi opiskelemaan
Beijingin yliopistoon, jossa hän sai ensi tuntuman sosialistiseen
politiikkaan ja vallankumouksellisiin ajatuksiin.
Pian tämän jälkeen hän oli mukana perustamassa
kommunistista puoluetta ja tulevina vuosina hän kehitteli
edelleen ajatustaan talonpoikien johtamasta
vallankumouksesta.
1940-luvun lopulla Maon johtamat
kommunistit kävivät voittoisan sisällissodan Tsiang Kaishekiä
vastaan ja ajoivat tämän armeijoineen maanpakoon Taiwaniin.
30 yhteistä vuotta
Sisällissodan päätteeksi Mao julisti 1. lokakuuta 1949 Kiinan
kansantasavallan syntyneeksi. Vasta lähes 30 vuoden kuluttua
Maon ja Kiinan tiet erkanivat, kun Mao kuoli ja hänen
seuraajansa Deng Xiaoping aloitti talouden vapauttamiseksi
tarkoitetun uudistusohjelmansa.
Kiinalaiset joutuivat verisesti todistamaan Maon erilaiset
yhteiskunnalliset kokeilut, mutta henkilöpalvonta ei laantunut
kymmenistä miljoonista kuolonuhreista huolimatta.
Vuonna
1957 Mao aloitti valtansa tunnossa oikeistolaisvastaisen
kampanjan, joka tunnetaan nimellä Antaa kaikkien kukkien
kukkia. Lähes miljoona toisinajattelijaa ja älymystön jäsentä
joutui tuolloin pakkotyöleireille, vankilaan tai he
yksinkertaisesti
katosivat.
Vuotta myöhemmin Mao halusi nostaa Kiinan maatalous- ja
teollisuustuotannon länsimaiden tasolle lyhyessä ajassa. Ns.
Suuri harppaus 1958-1961 oli kuitenkin huonosti suunniteltu ja
se johti historian ehkä laajimpaan nälänhätään. Arvioiden
mukaan suuren harppauksen aikana noin 20-43 miljoonaa
kiinalaista menehtyi ruuan puutteeseen.
Valta horjuu
Maon itsevaltainen hallintotapa alkoi vähitellen kerätä
vastustajia, jotka olisivat halunneet päästä eroon kansan
rakastamasta Suuresta perämiehestä. Mao tunsi valtansa
alkavan horjua ja aloitti vuonna 1966 Kulttuurivallankumouksen
päästäkseen eroon poliittisista vastustajistaan.
Kulttuurivallankumouksen aikana Mao löysi ajatuksilleen
hedelmällisen maaperän opiskelijoista, jotka hänen oppiensa
mukaan muodostivat pelättyjä punakaarteja.
Punakaartilaiset
valvoivat tiukalla otteella kaikkea, jota pidettiin
oikeistolaisena, isänmaanvastaisena ja nöyristelynä länsimaita kohtaan.
Punakaartilaiset ilmiantoivat opettajia, pikkuvirkamiehiä ja jopa
omia vanhempiaan tyydyttääkseen palvomansa Maon ohjeet.
Kymmenen vuotta kestänyt terrori johti Kiinan oikeus-,
koulutus- ja talousjärjestelmän täydelliseen tuhoon.
Miljoonat ihmiset menettivät terrorissa henkensä ja miljoonat
muut joutuivat uudelleenkoulutusleireille, joista monet pääsivät
pois vasta, kun Kiinassa alettiin toteuttaa yhteiskunnallisia ja
taloudellisia uudistuksia 1970-luvulla.
Suuri johtaja
Kulttuurivallankumous päättyi Maon kuolemaan 1976, ja
valtaan nousi Deng Xiaoping, joka aloitti markkinatalouden
vahvistamiseksi suunnitellun uudistusohjelman.
Oliko Maon aika vain pelkää verenvuodatusta ja verhojen
takaista likaista peliä?. Maon suuresta kansansuosiosta
päätellen ei. Vaikka suuri osa kansaa näki nälkää ja eli
kurjuudessa, pitivät he Maoa suurena johtajana, joka kykeni
luotsaamaan maailman väkirikkainta maata karikoiden keskellä.
Historioitsija Guo Xiangangin mukaan Kiina ajautui vuoden 1842
oopiumsodan jälkeen lukuisiin levottomuuksiin ja
vallankaappauksiin, joilla pyrittiin valtavan maan yhdistämiseen
ja vahvistamiseen.
- Vasta Mao Tsetung onnistui tässä. Se oli ja on yhä hänen
suosionsa salaisuus, sanoo Guo.
STT-MH
31.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|