Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Tanskassa paljastui toinenkin Stasin vakoilija
Toinenkin tanskalainen on paljastettu entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin vakoilijaksi, kertoi tanskalainen lehti TV-Avisen keskiviikkona. Vakoilija, koodinimeltään "Herbert", työskenteli Stasin hyväksi 1980-luvun alussa. Hän antoi itäsaksalaisille tietoja Tanskan puolustusvoimista.
Jo aiemmin kerrottiin, että toinen tanskalainen, joka on nykyisin EU:n virkailija, on asetettu syytteeseen vakoilusta Itä-Saksan hyväksi. Mies, koodinimeltään Lenz, toimitti syytteen mukaan tietoja Stasille 1979-81, jolloin hän oli Tanskan ulkoministeriön virkailija.
Kjeld Olesen, joka oli tuolloin Tanskan ulkoministeri, sanoi lehtihaastattelussa keskiviikkona, ettei "Lenz" ollut tiettävästi toimittanut Itä-Saksalle mitään huippusalaista tai erityisen tärkeää materiaalia.
"Lenz" pidätettiin Stasin arkistoista löytyneiden tietojen perusteella.
Miss Maailman raiskaajalle 16 vuoden tuomio
Israelilainen matkatoimistovirkailija tuomittiin Tel Avivissa keskiviikkona 16 vuodeksi vankeuteen entisen Miss Maailman Linor Abargilin raiskaamisesta.
Shlomo Nour niminen virkailija todettiin syylliseksi Abargailin raiskaamiseen Italiassa veitsellä uhaten lokakuussa 1998. Raiskaus tapahtui ennen kuin Abargail voitti tittelin. Abargail, joka oli raiskauksen tapahtuessa 19-vuotias, ei ollut itse läsnä oikeuden istunnossa.
Egyptiläissyntyinen Nour on kiistänyt raiskauksen ja väittänyt, että hän ja Abargail harjoittivat täysin normaalisti seksiä. Nourin puolustus aikoo valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeusasteeseen.
Raiskaus tapahtui, kun Abargail oli muotinäytöksessä Milanossa. Nour tarjoutui ajamaan hänet Milanosta Roomaan, josta Abargailin oli määrä jatkaa Tel Aviviin lentokoneella. Nour kuitenkin ajoikin autonsa läheiseen metsikköön, missä hän viilteli Abargailia ja raiskasi tämän.
Tuomari Natal Amit sanoi, ettei Abargailin kuuluisuus vaikuttanut tuomioon millään lailla. Maksimirangaistus raiskauksesta on Israelissa 20 vuotta vankeutta.
Kohlin toimia halutaan tutkia
Saksan entisen liittokanslerin Helmut Kohlin toimista halutaan aloittaa virallinen rikostutkinta. Asiasta ilmoitti Bonnin syyttäjänvirasto keskiviikkona Saksan liittopäiville. Kohlin epäillään osallistuneen kristillisdemokraattisen puolueensa salaisiin rahoitusjärjestelyihin.
Päätös rikostutkinnan aloittamisesta oli odotettua, mutta siitä huolimatta sitä pidetään uutena takaiskuna Saksaa vuosia johtaneelle Kohlille.
Bonnin syyttäjänvirasto ilmoitti rikostutkinnan aloittamisesta liittopäivien puhemiehelle Wolfgang Thierselle, jolla on kaksi päivää aikaa estää tutkinta. Hänen ei kuitenkaan odoteta tekevän niin.
Kohl on myöntänyt ottaneensa vastaan kaksi miljoonaa Saksan markkaa (noin 6 miljoonaa markkaa) pimeitä lahjoituksia kristillisdemokraattiselle puolueelleen (CDU). Hän on myös tunnustanut käytelleensä puolueen varoja ohi laillisten kanavien.
Kohl ei ole kuitenkaan kertonut, mikä taho lahjoituksia on puolueelle antanut.
Rikostutkinnassa halutaan selvittää, voidaanko Kohlia vastaan nostaa syytteet petoksesta, väärinkäytöksistä viranhoidossa tai rahanpesusta. Jos hänet todetaan syylliseksi petokseen, hänet voidaan tuomita enimmäisrangaistuksena viideksi vuodeksi vankeuteen.
Norja ja Neuvostoliitto sodan partaalla vuonna 1968
Norja ja Neuvostoliitto olivat hyvin lähellä aseellista selkkausta kesällä 1968, vain pari kuukautta ennen Tshekkoslovakian miehitystä. Sodan partaalle kiristynyt tilanne käy ilmi Norjan puolustusvoimien tähän asti salaisina pidetyistä raporteista.
Varhain aamulla 7. kesäkuuta 1968 yli 60 neuvostopanssaria vyöryi kohti Norjan rajaa. Kolonnassa oli mukana myös 40 tykkiä ja yli 400 muuta sotilasajoneuvoa.
Etelä-Varangerin varuskunnalle jaettiin ammukset ja sotilaat valmistautuivat taisteluun. Tuli oli määrä avata heti, kun neuvostopanssarit ylittävät rajan.
Neuvostoarmeijan joukot pysähtyivät vain 30 metrin päähän maiden välisestä rajasta, kirjoitti Aftenposten-lehti keskiviikkona.
- Sotilaat olivat täysin tietoisia tapahtumien kulusta. Useimmat käyttivät odotteluajan teroittamalla pistimiään ja veitsiään, kertoo Elvenesin raja-aseman silloinen päällikkö Arild Hjerde.
Neljän dramaattisen vuorokauden jälkeen neuvostojoukot vetäytyivät rajavyöhykkeeltä, ja norjalaiset peruuttivat hälytysvalmiutensa 11. kesäkuuta.
Kaksi kuukautta myöhemmin neuvostojoukot miehittivät Tshekkoslovakian. Sotilaspiireissä on arveltu, että pohjoisen jännitysnäytelmän tarkoituksena oli kääntää huomio Tshekkoslovakian miehityksen valmistelusta.
Norja ei Aftenpostenin mukaan saanut missään vaiheessa Neuvostoliitolta mitään virallista selitystä voimannäytöstään maiden välisellä rajalla. Norjan asevoimat ovat tähän asti salanneet kaikki tiedot vuoden 1968 tapahtumista.
Lissabonin puhdistavat tulet
Portugalin pääkaupungin matkailuviranomaiset ovat keksineet iloiset kokot kaupunkinsa millennium-valtiksi. Lissabonin "puhdistavat tulet" manaavat pois kaiken sen pahan, joka on leimannut päättyvää vuosituhatta.
"Puhdistavat tulet" eivät pala Portugalissa ensimmäistä kertaa. Vuosisatoja sitten roomalaiskatolisen kirkon edustajat puhdistivat tulella harhaoppisten sieluja. Samassa rytäkässä tosin kärventyi harhaoppinen kokonaisuudessaan.
Tulet sytytetään Tajojoen rannalla kaksi tuntia ennen vuosituhannen vaihtumista. Juhlakonsertti alkaa puoli tuntia ennen keskiyötä ja Lissabonin vuosituhat vaihtuu ilotulituksen loisteessa.
Valkoinen joulu myytävänä
Valkoinen joulu ei ole enää välttämättä kiinni säiden oikuista, ainakaan Yhdysvalloissa. Nykyisin niin sanotut lumimiespalvelut loihtivat hohtavia hankia yksityistalojen pihoille ja laajemmillekin tiluksille laskettelurinteistä tutuilla lumitykeillä.
Idea yksityisille myytävästä valkoisesta joulusta on melko uusi, lumetuspalveluita on kaupattu asiakkaille vasta parin vuoden ajan lähinnä Yhdysvaltain itärannikolla.
Liiketoiminta on ollut jättimenestys ja kysyntää on ollut jo niin paljon, että asiakkaat tappelevat palvelusta. Naapurustoon on myös syntynyt eripuraa, kun yhdellä tontilla on valkoinen talvimaisema ja muut saavat tyytyä ihailemaan lumen loistoa vierestä.
Valkoinen ostojoulu ei ole kuitenkaan välttämättä kaikkien halukkaiden ulottuvilla, sillä halvaksi lumi ei missään nimessä tule. Lähtöhinta on noin 750 dollaria eli noin 4 500 markkaa.
Tällä hinnalla irtoaa vain yhden lumettajan toiminta, käytännössä siis suuremman alueen peittäminen hohtaviin hankiin maksaa tuhansia dollareita.
Lumen tekoon kuluu myös valtavasti vettä, kymmenettuhannet vesilitrat menevät lumenostajan vesilaskuun. Säiden haltija ei ole myöskään kokonaan pois laskuista, sillä lämpötilan täytyy pysyä lumenteon aikana pakkasen puolella.
Lumentekijät eivät ehdi jokaisen halukkaan luokse, sillä lumetuspuuhaan menee noin 6-8 tuntia. Lumifirmat toimivat yleensä öiseen aikaan ja ne ovatkin joutuneet kehittämään uudentyyppisiä, tavallista hiljaisempia lumetuslaitteita.
Amerikkalaisnuorilla 300 markan viikkoraha
Amerikkalaisnuorten viikkorahat ovat tuoreen selvityksen mukaan melkoiset. Keskiverto nuori saa Yhdysvalloissa käyttöönsä viikottain 50 dollaria eli noin 300 markkaa.
Ohion yliopiston tekemän selvityksen mukaan vaihtelut viikkorahakäytännössä ovat kuitenkin melkoiset, sillä puolet amerikkalaisnuorista saa tulla toimeen ilman säännöllistä viikkorahaa.
Muhkeimmat viikkorahat jaetaan Yhdysvaltain keskiosissa, esimerkiksi Wisconsinin ja Illinoisin osavaltioissa, missä jotkut 12-18 -vuotiaat saattavat pistää taskuunsa jopa 200 dollaria eli reilut tuhat markkaa joka viikko. Keskimäärin alueen nuoret saavat käyttöönsä noin 450 markkaa viikossa.
Eteläisissä osavaltioissa asuvat nuoret saivat selvityksen mukaan tyytyä noin 35 dollariin eli hieman yli 200 markkaan viikossa.
Nuoret joutuvat yleensä tekemään kotitöitä viikkorahansa eteen. Velvollisuuksiin kuuluu siivousta, lemmikkien ulkoiluttamista ja roskien vientiä ulos.
Amerikkalaisnuorten ostovoima on selvityksen mukaan melkoinen, sillä viikkorahoista muodostuu yli miljardin dollarin (vajaan 6 miljardin markan) viikottainen potti, jonka maan 9,8 miljoonaa teini-ikäistä tuhlaavat pääasiassa elokuviin, musiikkiin, ruokaan ja vaatteisiin.
Churchill vuosisadan pääministeri Britanniassa
Britanniaa toisessa maailmansodassa johtanut pääministeri sir Winston Churchill on valittu asiantuntijoiden äänestyksessä maan merkittävimmäksi pääministeriksi tällä vuosisadalla.
BBC-yhtiön asiantuntijaraadin äänestyksessä selvisi toiselle sijalle David Lloyd George, joka oli Britannian pääministeri ensimmäisen maailmansodan aikoihin.
Kolmannelle sijalle äänestettiin Clement Atlee, joka oli Churchillin seuraaja pääministerin paikalla.
Raatiin kuului parikymmentä historioitsijaa, poliitikkoa ja politiikan tuntijaa.
Koonnut: IA
31.12.1999
