Hallituksen työ jatkuu
Lipponen varoittaa palkkakilpailusta
Pääministeri Paavo Lipponen varoittaa suistumasta palkkakilpailuun
lähiviikkojen työehtoneuvotteluissa. Hän toteaa STT:lle antamassa uuden vuoden tervehdyksessä, ettei maltillisen ja tasasuhtaisen palkkalinjan merkitystä voi korvata muilla keinoilla.Pääministeri Lipponen toteaa tervehdyksessään, että nykyinen hallitus on itsenäisen Suomen historian ensimmäinen, joka jatkaa kaikessa olennaisessa edeltäjänsä työtä täsmälleen samalla poliittisella pohjalla.
Hallituksen päätavoite on Lipposen mukaan työllisyyden lisääminen vakaaseen ja vahvaan taloudelliseen kasvuun perustuen.
- Tuleviin aikoihin varautumisen kannalta on välttämätöntä vähentää sitä valtion velkaa, jota jouduttiin nopeassa tahdissa ottamaan kuluneen vuosikymmenen alun talouslaman seurauksena. Näin turvataan tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut ja etuisuudet myös tulevaisuudessa, Lipponen linjaa.
Lipponen pitää edellisen ja nykyisen hallituksen aikana valmisteltua perustuslakien uudistusta tärkeänä vaiheena kehityskulussa, jossa korostetaan eduskunnan ja eduskuntavaalien merkitystä sekä hallituksen parlamentaarista vastuuta. Uusi perustuslaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö tulee voimaan 1. maaliskuuta 2000.
Talous on kasvussa
Pääministerin mukaan kuluneen vuoden jälkimäisen puoliskon aikana kuva kansainvälisen talouden kehityksestä on vakiintunut toiveikkaaksi.
- Korkotaso ei ole kasvun esteenä. Hinnat ja kustannukset ovat nousseet melko hillitysti. Epävarmuutta aiheuttavat ongelmat kansainvälisen kaupan järjestelmien kehittämisessä ja nopeasti nousseiden pörssiarvojen vakaus.
Pääministeri Lipponen toteaa, että edellisen hallituksen kaudella Suomessa luotiin 200 000 uutta työpaikkaa.
Siihen oli mahdollista päästä, kun syksystä 1995 alkaen talouskehitykselle muodostettiin luotettava pohja ennätysmäisen kattavilla ja maltillista palkkalinjaa noudattaneilla tulosopimuksilla.
Kasvaneet palkkatulot ja keventynyt tuloverotus yhdessä työllisyyden paranemisen kanssa lisäsi palkansaajien käytettävissä olevia tuloja lähes 20 prosentilla.
Lipposen mukaan kasvun myötä joillain aloilla on alkanut ilmetä pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Samalla yritysten kannattavuuden parantuminen on lisännyt pääomatuloja ja muita yritysten tuloksesta riippuvia tuloja.
- Tulonmuodostuksen ja taloudellisten etuisuuksien jakautumisen arviointi on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen jatkuva tehtävä, jotta palkka- ja verokysymyksissä voidaan päästä sosiaalisen tasa-arvon kannalta perusteltuihin ratkaisuihin. Ylilyönteihin ja ahneuteen ei ole syytä eikä varaa, Lipponen toteaa.
Tervehdyksessään Lipponen pitää lähiviikkojen työehtoneuvotteluja
avainasemassa uusien työpaikkojen syntymistä tukevan kasvun ja hillityn
hintakehityksen kannalta.
- Maltillisen ja tasasuhtaisen palkkalinjan
merkitystä ei voi korvata muilla keinoilla, Lipponen korostaa.
Lipponen varoittaa suistumasta palkkakilpailuun, sillä se kohottaisi muitakin kustannuksia ja vaurioittaisi työllisyyden ja talouskasvun mahdollisuuksia. Se veisi pohjaa myös hallitusohjelman sisältämältä verolinjaukselta.
Alueellisesta tasapainosta huolehdittava
Pääministeri kokee, että kansantalouden toipuessa lamasta huoli aluekehityksen epätasaisuudesta on lisääntynyt. Kaikki valtakunnan osat, maakunnat ja seutukunnat eivät ole päässeet kasvuun samassa tahdissa.
- Erot korostuvat erityisesti talouden korkeasuhdanteessa, kuten aina ennenkin. Alueiden erilaisessa elpymistahdissa on kyse myös pitemmän aikavälin rakennemuutoksesta.
- Vaikeudet kasautuvat alueilla, joiden tuotantorakenteessa alkutuotannolla on keskeinen sija ja joilta puuttuu korkean teknologian tuotantoa houkutteleva yritysympäristö.
Edellisellä hallituskaudella aloitettiin erityistoimenpiteet Itä-Suomen kehityksen vauhdittamiseksi. Vuoden vaihtuessa alkava uusi Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi (2000-2006) antaa voimakkaan lisäsysäyksen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiselle ja arvokkaan tuen kansallisille aluekehittämisen ratkaisuille.
- Päätöksenteko on siirtynyt ratkaisevalla tavalla maakuntiin, Lipponen korostaa.
Lipposen mielestä uusi aluepolitiikka on talouskasvun turvaamista, tuotantorakenteen monipuolistamista ja ennen muuta osaamiseen ja uudistuvaan teknologiaan perustuvien innovaatioiden kehittämistä.
- Maakuntien ja seutukuntien kehittämisessä etusija on pantava osaavien ja kilpailukykyisten toimintaympäristöjen luomiselle uuden yritystoiminnan käyttöön.
Tasapainoisen aluekehityksen perusta on oppilaitoksissa, osaamiskeskuksissa sekä yhteyksissä kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Uuden luominen edellyttää myös henkistä toimintatilaa ja suvaitsevaisuutta.
EU-puheenjohtajuus antoisa ja vaativa kokemus
Lipposen mielestä Suomen EU-puheenjohtajuus oli antoisa ja vaativa kokemus. Työsuorituksena arvioituna se oli osoitus virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon saumattomasta yhteistoiminnasta.
- Tulokset vastasivat melko hyvin niitä kunnianhimoisia tavoitteita, joita Suomi oli puheenjohtajuusohjelmassaan asettanut. Myönteistä kuvaa täydensivät kahden vaativan huippukokouksen sekä maan eri puolilla järjestettyjen kymmenien suurten kokousten onnistuneet järjestelyt, toteaa Lipponen.
EU:n laajentumiselle, perussopimuksen uudistamiselle ja kriisinhallintakyvyn rakentamiselle annettiin Helsingissä selkeät puitteet.
Tampereen Eurooppa-neuvostossa luotiin poliittiset linjaukset maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa, kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa sekä ihmisten oikeusturvan parantamisessa koko unionin alueella.
- Näiden poliittisten saavutusten rinnalla on tärkeätä, että Brysselissä tapahtuva jokapäiväinen lainsäädäntötyö edistyi Suomen kaudella. Arkiset asiat, kuten romuautodirektiivi tai sähköisen kaupankäynnin säännöstö vaikuttavat merkittävällä tavalla ihmisten jokapäiväiseen elämään.
- Avoimuutta ja asiallisuutta haluttiin korostaa kaikilla toiminnan tasoilla. Suomen kausi jättää tässäkin suhteessa jälkensä unionin toimintaan, toteaa Lipponen.
VILLE TENHUNEN
31.12.1999
