Mihail Gorbatshov: Neuvostoliiton viimeinen presidentti
Entisen Neuvostoliiton puoluejohtajan ja presidentin Mihail Gorbatshovin kaksi
merkittävintä työtä ovat olleet hänen yksipuolisesti aloittamansa ydinaseidenriisunta 1980-luvulla ja Neuvostoliiton kommunistisen järjestelmän uudistaminen 1990-luvulla. Gorbatshov sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1990.
Mihail Sergejev Gorbatshov syntyi
maanviljelijäperheeseen maaliskuun 2. päivä 1931
Privoliessa Stavropolin piirissä Etelä-Venäjällä.
Hän muutti Moskovaan vuonna 1952
opiskellakseen lakia ja liittyi kommunistiseen
puolueeseen.
Gorbatshov nimitettiin puolueen keskuskomitean
jäseneksi 1971 ja puolueen maataloussihteeriksi
1978.
Puoluejohtaja Mihail Suslovin suosiossa
Gorbatshov sai politbyroon täysjäsenyyden 1980
ja puolueen puheenjohtaja hänestä tuli 1985.
Gorbatshov oli naimisissa Raisa Gorbatshovan
kanssa tämän kuolemaan saakka vuonna 1999.
Perestroika ja glasnost
Gorbatshov aloitti työnsä puolueen johdossa
ajankohtana jolloin Neuvostoliitto oli syvässä
kriisissä. Puolustusmenot söivät neljänneksen
kansantuotteesta, ja mm. sosiaali- ja
koulutusohjelmat kärsivät varojen puutteesta.
Gorbatshov aloitti perestroika-ohjelmansa
Neuvostoliiton talouden ja politiikan
uudistamiseksi. Hän uskoi puoluejärjestelmän
toimivuuteen, mutta halusi nostaa Neuvostoliiton
talouden Japanin, Yhdysvaltain tai Saksan
talouksien tasolle.
NKP:n johdossa toimi useita Gorbatshovin
vastustajia, eikä puolue koskaan taipunut täysin
uusien ohjelmien toteuttamiseen. Gorbatshov
onnistui kuitenkin siirtämään vastuuta
paikallistasolle.
Gorbatshovin toinen merkittävä uudistusohjelma,
glasnost (avoimuus) joutui kokeeseen vuonna
1986 Tshernobylin ydinvoimalan reaktorin
räjähdettyä. Asiasta tiedotettiin julkisesti vasta
18 päivää turman tapahtumisen jälkeen. Viivyttely
tiedonkulussa suututti ihmisiä, ja glasnostia
laajennettiin muun muassa sallimalla
toisinajattelijoiden paluu maanpaosta sekä
suomalla lehdistölle lisää vapauksia.
Aseidenriisunta yksipuolista
Asevarustelun kiihtyessä 1980-luvulla ihmiset
muodostivat maailmanlaajuisen joukkoliikkeen
kilpavarustelua vastaan. Gorbatshov alkoi tehdä
yksipuolisia myönnytyksiä. Hän kehotti myös
NATO:a liittymään mittaviin ydin- ja tavanomaisten
aseiden leikkauksiin.
Vuonna 1985 Gorbatshov ilmoitti Neuvostoliiton
keskeyttävän ydinkokeensa puoleksitoista
vuodeksi ja jatkoi myöhemmin keskeytystä
kolmesti.
Neuvostojohtaja esitti 1988
suunnitelmansa maailman vapauttamiseksi
ydinaseista täydellisesti vuoteen 2000 mennessä.
Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin hallitus
torjui Gorbatshovin aloitteet propagandana.
Reagan ei voinut enää hidastella sen jälkeen kun
Gorbatshov hyväksyi amerikkalaisten paljon
aiemmin esittämän ehdotuksen kaikkien
euro-ohjusten poistamisesta.
Vuonna 1987 saatiin
aikaan keskimatkan ydinaseiden
tuhoamissopimus, joka oli "ihmiskunnan
ensimmäinen perääntymisaskel ydinsodan kuilun
partaalta", kirjoittaa toimittaja Mark Hertsgaard
kirjassaan Planeettamme tulevaisuutta etsimässä.
Neuvostoliitto hajoaa 1991
Neuvostoliitto oli hajoamassa liitoksistaan
1990-luvulle tultaessa. Neuvostoliiton ja
Gorbatshovin vaikeudet tekivät tuolloin
mahdolliseksi uusien poliittisten voimien esiin
nousun.
Boris Jeltsin nousi Moskovan puolueosaston
johtoon 1980-luvulla, mutta Gorbatshov sysäsi
hänet syrjään. Jeltsinin poliittinen suosio
kuitenkin kasvoi, ja vuoden 1989 vaalien jälkeen
hänestä tuli parlamentin puhemies.
Vuonna 1991 Gorbatshovia vastaan tehtiin
vallankaappausyritys. Valtaan pyrkinyt lähinnä
turvallisuuspalvelun virkailijoista koostunut ryhmä
vaati Krimillä lomaillutta Gorbatshovia eroamaan
ja muodosti väliaikaisen hallituksen.
Hallituksen rivit alkoivat kuitenkin rakoilla, ja osa
sen jäsenistä kääntyi parlamenttia puolustaneen
ja Gorbatshovin vapauttamista vaatineen Jeltsinin
puolelle.
Vuonna 1991 Gorbatshov järjesti
kansanäänestyksen neuvostotasavaltojen
tulevaisuudesta. Venäjä ja eräät muut tasavallat
lisäsivät kansanäänestykseen kysymykset
suorasta presidentinvaalista. Kansa halusi suoran
presidentinvaalin ja se valitsi johtajakseen
Jeltsinin.
Gorbatshovin vallastaluopumisen jälkeen hajosi
myös koko Neuvostoliitto.
STT-MH
31.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|