Moni nuori luottaa omiin voimiinsa
Jonkinmoisia perusteita ay-liikkeen tarpeelle tehostaa näkyvyyttään nuorten parissa löytyykin. Työmarkkinoille on mm. syntynyt lukuisia kokonaan uusia ammatteja uusmedian kaltaisilla uusilla aloilla. Näille aloille ei ole ehtinyt syntyä vakiintunutta ay-kulttuuria, joka vetäisi kuin huomaamatta nuoret jäseneksi.
Yhtenä kivenä kengässä on myös Yksityisalojen työttömyyskassa, ns. Loimaan kassa, joka on kasvattanut kovasti jäsenmääräänsä. Kassa tarjoaa pelkän työttömyysturvan, ei siis esimerkiksi oikeusapua.
Nuoret tuntuvat lisäksi uskovan omiin voimiinsa. SAK:n tuoreen työmarkkinailmastokyselyn mukaan 15-24-vuotiaat luottavat muita enemmän valmiuksiinsa ajaa omia asioitaan. He eivät mm. pidä työehtosopimuksia niin tarpeellisina kuin vastaajat keskimäärin.
Tosin ainakin SAK:n nuorisosihteeri Eija Harjula suhtautuu kyselyn tuloksiin tyynesti. Hänen mukaansa nuoret kuitenkin arvostavat ammattijärjestöjä ja järjestäytymisinto kasvaa iän myötä - samaa tahtia kuin kokemuksia työelämästä kertyy.
STTK:n opiskelijasihteeri Laura Laitinen pitää varsin ymmärrettävänä, että atk-alan kaltaisilla aloilla, joilla on nyt kovan kysynnän myötä huippupalkat ja hyvät työedut, moni nuori luottaa omiin voimiinsa. Kunhan perheen perustamisen aika tulee, hänkin uskoo arvojen muuttuvan; esimerkiksi tolkuton ylitöiden tekeminen ei enää kiinnostakaan. Silloin saatetaan kaivata ay-selkänojaa neuvotteluihin työnantajan kanssa.
Kunta-alan ammattiliiton KTV:n viime joulukuussa julkistaman tutkimuksen mukaan nuorten vähäinen osallistuminen ay-toimintaan johtuu suurelta osalta heidän työsuhteidensa epävakaudesta.
Vaikka juuri pätkätöiden epävarmuuden luulisi lisäävän halua edunvalvontaa, sen vaikutus näyttäisi siis olevan päinvastainen. Toinen syy osallistumisinnon laimeuteen on tämän tutkimuksen mukaan elämän yksilöllistyminen.
STT-VT
7.7.2000
