Vaasassa ei uskota pormestarin parantavan demokratiaa

Vain yksi haastatelluista olisi valmis kokeilemaan kokopäivätoimisiin luottamushenkilöihin perustuvaa järjestelmää.

Vaasa on lähes 57 000 asukkaan kaupunki länsirannikolla. Väestöstä neljännes on ruotsinkielisiä. Valtuustossa on 51 jäsentä.

Kriittisimmin vaasalaista päätöksentekokoneistoa arvioivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman (r.) ja varapuheenjohtaja Eino Sainio (vas.) Maalahden entisen kunnanjohtaja Nordmanin mielestä suurin ongelma on virkamiehistön toiminta.

- Ennen kaikkea johtava virkamiehistö on liian hallitsevaa. Sen toiminta ei vastaa nykyisen kuntalain henkeä.

Jo 1960-luvulta lähtien kunnallispolitiikassa toiminut Sainio taas murehtii tiedon panttausta. Siihen syyllistyvät niin virkamiehet kuin "kunnallishallinnon harrastajatkin".

- Ne luottamushenkilöt, joilla on virkamiehistössä puoluetovereita, saavat kyllä tietoa. He eivät vain välttämättä kerro asioista muille. Muut joutuvat kaivamaan tiedot esiin omin voimin. Tietojen saaminen juuri asioiden valmisteluvaiheessa on kuitenkin oleellisen tärkeää, sillä juuri silloin asioihin voi vaikuttaa.

Sanelua vai hyvää valmistelua?

Teknisen viraston päällikön pallilta apulaiskaupunginjohtajaksi valittu Heikki Vehkaojakaan ei pidä vaasalaisten päätöksentekokoneistoa "kovin konsensushenkisenä". Väitteitä virkamiesten vallankäytöstä hän ei kuitenkaan allekirjoita.

- Virkamiehiä on aina arvosteltu asioiden sanelemisesta. Mutta jos joku päätös tehdään virkamiehen esityksen mukaisesti, onko se sanelua vai pelkästään asioiden hyvää valmistelua, hän kysyy.

Myös apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandinin mielestä päätöksenteko takkuaa aika ajoin. Hän ei silti näe siihen sen erikoisempaa syytä kuin normaalit näkemyserot.

Ensimmäistä kauttaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa istuva, mutta pitkään lautakuntatyöskentelyyn osallistunut Hellevi Lohva (kok.) sen sijaan kokee niin asioiden valmistelun kuin päätöksenteonkin sujuvan kiitettävästi.

Huolissaan hän on tavallisten kaupunkilaisten äänen kuulumisesta.

- Aluekohtaiset huolet eivät aina tule päättäjien tietoon. Tilannetta voisi korjata järjestämällä kansanäänestyksiä esimerkiksi Internetin avulla eri asuinalueita koskevista tärkeistä kysymyksistä.

Puoluerajat katoamassa

Vaasan valtuuston puoluekartta on varsin kirjava. Paikallisen värin siihen antaa RKP. Puolueiden merkitys äänestyskäyttäytymisessä näyttää kuitenkin kadonneen lähes kokonaan. Valtuutettujen äänestämiskäyttäytymistä on hyvin vaikea ennustaa.

Hellevi Lohvaa ilahduttaa erityisesti puoluerajat ylittävä yhteistyö, jota vaasalaiset naispäättäjät ovat tehneet Nytkiksessä.

Lohva uskoo, että erilaisten kansalaisjärjestöjen merkitys on kasvamassa myös kunnallispolitiikassa.
- Vielä ensi syksyn vaaleihin ne tuskin kuitenkaan ehdokkaita asettavat.

Pormestari epäilyttää

Eduskunnassa tehdyn lakialoitteen mukaan kunnille pitäisi antaa mahdollisuus valita kunnanvaltuuston ja -hallituksen johtoon päätoiminen luottamusmies, pormestari, joka korvaisi kunnanjohtajan.

Vain Håkan Nordman olisi valmis kokeilemaan pormestarimallia.

- Kunnanjohtajat tekevät politiikkaa ilman poliittista vastuuta. Jos johtajat valittaisiin avoimesti poliittisin tunnuksin tilanne olisi selkeämpi. Tietysti on olemassa vaara, että valta keskittyy liikaa, mutta vaaleilla valittu pormestari olisi kuitenkin riippuvainen kansan suosiosta.

Hellevi Lohva pelkää pormestarimallin tuovan mukanaan populismia. Hän on huolissaan myös mahdollisten pormestarien riittävästä asiantuntemuksesta. Bengt Strandin kaipaa pormestarikeskusteluun syvyyttä.

- Kukaan ei ole kertonut miten työnjako loppujen lopuksi toimisi. Keskustelu kyllä-ei -tasolla ei vie juuri mihinkään.

Strandinin varoittaa soveltamasta suoraan muualta lainattuja malleja Suomeen.
- Esimerkiksi Keski-Euroopassa kunnat toimivat aivan toisella tavalla kuin Pohjoismaissa. Selkeämpää kuvaa pormestarimalliin liittyvästä työnjaosta kaipaa Heikki Vehkaojakin. Hän ei usko poliittisen vastuun paranemiseen vaaleilla valittujen johtajien myötä. - Kunnanjohtajat valitaan poliittisilla mandaateilla, mutta politiikka he eivät tee. Vaaleilla valitut johtajat olisivat paljon selvemmin vain tietyn ryhmän kellokkaita.

Eino Sainiota koko pormestarikeskustelu huvittaa. Hän ihmettelee, eikö vanhoista kokemuksista ole opittu mitään.

- Ennen vuoden 1977 kunnallislakiuudistusta kunnanjohtajat toimivat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina. Heille keskittyi hyvin paljon valtaa.

Systeemin epädemokraattisuutta korjattiin antamalla puheenjohtajuus luottamushenkilöille. Tuoreimman lakiuudistuksen jälkeen kunnat voivat itse päättää, toimiiko puheenjohtajana kunnanjohtaja vai luottamushenkilö. Kaikesta on jo kokemusta, joten mihin pormestarimallia vielä tarvitaan?

STT-VT
7.7.2000

Politiikka -sivulle