Unkarin lääkärit ja hoitajat elävät "juomarahoilla"
Unkarilaisella lääkärillä ja taksikuskilla on jotain yhteistä. He molemmat elävät "juomarahoilla".
- Pimeän rahan vastaanottaminen on sairaaloissa ja vastaanotoilla jokapäiväistä arkea, sillä lääkärit ja sairaanhoitajat eivät yksinkertaisesti tule toimeen palkoillaan, sanoo alan kattavimman ammattijärjestön, Demokraattisen työntekijäliiton EDDSZ:n puheenjohtaja Agnes Cser.
Cserin mukaan lääkäreiden keskimääräinen nettopalkka on tällä hetkellä noin 1 250 markkaa ja sairaanhoitajan 850 markkaa. Sosiaalialalla palkkataso on kaikkein surkein: 700 markkaa kuukaudessa.
Cser sanookin, että Unkarin hallituksen suunnitelmat kohottaa minimipalkka 625 markasta kerralla 1 000 markkaan ensi vuoden alusta paljasti alan romahtaneen palkkatason.
- Lähes puolet terveydenhuollossa ja peräti 70 prosenttia sosiaalialalla työskentelevistä saisi palkankorotuksen, Cser toteaa.
Sosialismin kaudelta periytyneet "ruskeat kirjekuoret" ovat lääkäreille ja hoitajille nöyryyttävä tapa ansaita, eikä siitä julkisesti puhuta.
Potilaille se on taas useimmiten ainoa keino päästä vastaanotolle tai sairaalaan maassa, jossa nämä palvelut ovat periaatteessa ilmaisia. Esimerkiksi "ilmaisen" lonkkaleikkauksen kerrotaan maksavan budapestilaisessa sairaalassa 400-500 markkaa.
Albania pääsi Unkarin ohitse
Hoitohenkilökunnan lahjonta on vain jäävuoren huippu Unkarin julkisessa terveydenhuollossa. Alalla työskentelevät nimittävät tilannetta katastrofaaliseksi.
Sairaalat rapistuvat, lääkärit ja hoitajat siirtyvät yrittäjiksi, ammattitaitoista väkeä on vaikea saada tilalle, ja hoidon taso laskee.
Unkarilaisten miesten eliniänodote on OECD-maiden alhaisin: 68,8 vuotta. Sen sijaan kuolleisuus hengityselinten syöpään, maksakirroosiin ja sydänsairauksiin on teollisuusmaiden korkein.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreessa vertailussa terveydenhuoltonsa ovat järjestäneet Unkaria paremmin esimerkiksi Albania, Kroatia ja Kazakhstan. Unkari oli sijalla 66.
Uudistukset politisoituvat
Unkarin julkista terveysjärjestelmää yritettiin uudistaa koko 1990-luvun ajan, jolloin luotiin vakuutusjärjestelmä. Käytännössä kaikki muu jäi ennalleen paitsi rahoitus.
90-luvun alussa kulut olivat runsaat 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun tänä vuonna hallituksen tavoite on enää 4,5 prosenttia. Vertailun vuoksi voisi mainita, että vastaava luku Suomessa oli 7,3 prosenttia vuonna 1997. Järjestelmänvaihdoksen jälkeen vallassa olleet kolme hallitusta eivät ole uskaltautuneet perusteellisiin uudistuksiin poliittisista syistä peläten kannatuslukujaan.
Samoista syistä ovat vesittymässä myös nykyisen hallituksen aikeet karsia rajusti sairaalapaikkoja, rajoittaa ilmaispalvelujen käyttöä ja synnyttää ns. perusvakuutuspaketti.
Terveysalan ammattiliiton puheenjohtaja Agnes Cser sanoo, ettei hän kannata markkinataloutta terveydenhuollossa.
- Seuraukset ovat vakavat, jos markkinatalouden lait saavat määrätä ihmisten terveydestä. Me tarvitsemme nyt perusteellista ja julkista keskustelua päätöksenteon pohjaksi, Cser sanoo.
Terveysala pelkää kahtiajakoa
Unkarin sosiaali- ja terveysalan työntekijät järjestivät perjantaina mielenosoituksia kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla maata.
Katuprotesteissa työntekijät eivät esittäneet konkreettisia palkka- tai uudistusvaatimuksia, vaan he muistuttivat yhteiskunnan laajenevasta kahtiajaosta.
Ammattijärjestöjen arvion mukaan 75 prosenttia unkarilaisista on pudonnut köyhyysloukkuun, ja pitää tulevaisuuden näkymiään toivottomina.
Unkarin hallitus myönsi tällä viikolla 15 miljardia forinttia (376 mmk) terveys- ja sosiaalialan palkankorotuksiin, mutta ammattipiireissä summaa pidetään lähinnä päänsärkypillerinä vakavaan sairauteen.
Unkarin sairaalaliiton mukaan maan 152 sairaalasta 34 on niin huonossa taloudellisessa tilassa, ettei palkankorotuksia voida maksaa.
Ammattiliittojen arvion mukaan terveydenhuollon menoja olisi lisättävä 40-50 miljardia forinttia (1-1,25 mrd mk).
Teho-osastoilla työskentelevät lääkärit ja sairaaloiden nukutuslääkärit uhkaavat varoituslakolla 10. heinäkuuta, ellei heidän työoloihinsa tule kohennusta. Henkilökuntapulan vuoksi lääkärit tekevät pitkiä työpäiviä, eikä ylityökorvauksia makseta.
STT-IKK
7.7 2000
