Homerehusta joitakin myrkkyjäämiä
Kotimaiset eläintuotteet puhtaita
Suomalaisessa lihasta, maidosta ja muista eläimistä saatavista elintarvikkeista ei viime vuonna löytynyt jäämiä kasvuhormoneista tai muista kielletyistä aineista, eikä niitä havaittu myöskään tuotantoeläimistä otetuissa näytteissä.
Myös muita vieraita aineita kuten lääkejäämiä, torjunta-aineita ja ympäristömyrkkyjä tavattiin elintarvikkeista varsin vähän, kertoo Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Eelan raportti. Laitos tutki vierasainevalvontaa varten kaikkiaan 12 700 eri näytettä. Ohjelmassa seurataan liha-, maito-, kananmuna-, kala- ja hunajanäytteiden laatua.
Muutamista maito- ja sianmunuaisnäytteistä löytyi homemyrkkyjä, jotka ovat peräisin homeisesta viljasta tai muusta rehusta. Eela tähdentääkin, että tuottajien on huolehdittava rehun korjuu- ja säilöntäolosuhteista.
Yksittäisiä ylityksiä
Kaikkien tutkittujen elintarvikkeiden puhtauden lasketaan olleen yli 99-prosenttisesti sallittujen rajojen sisällä. Yksittäiset ylityksetkään eivät olleet haitallisen korkeita, vakuutetaan Eelasta. Vastaavat vierasainejäämät uhkaisivat terveyttä vasta, jos tuotteita käytettäisiin jatkuvasti.
Parissa sianmunuaisessa sekä maitoerässä näkyi antibioottijäämiä, mutta havaintoja ei pystytty jatkotutkimuksessa edes varmentamaan. Yhdestä sianmunuaisnäytteestä löydettiin muun muassa sairaiden ja synnyttävien eläinten hoitoon käytettävää rauhoittavaa lääkettä.
Siankasvattajien tiedetään muualla Euroopassa käyttävän samaa atsaperonia teuraaksi vietävien eläinten rauhoittamiseen. Suomalaisen kasvattajan ei todettu tällaiseen syyllistyneen, mutta jatkossa atsaperoniin aiotaan vierasainevalvonnassa kiinnittää erityistä huomiota.
Kirjolohesta etsittiin muun muassa lääkkeenä käytettyä malakiittivihreää, joka on periaatteessa kielletty EU:ssa. Sitä saa kuitenkin yhä korvaavien lääkkeiden puutteen vuoksi käyttää, ja yksi tutkituista 17 näytteestä ylitti aineelle määrätyn raja-arvon. Lääkkeen todettiin joutuneen teuraskalojen altaaseen poikasaltaan vedestä.
Raskasmetalleissa lievää takapakkia
Sekä maidon antibioottijäämät että lihan raskasmetallipitoisuudet ovat vähentyneet takavuosista. Polttoaineiden puhdistumisen ansiosta etenkin lyijyn määrä on laskenut huomattavasti aiemmasta, joskin aivan viime vuosina lasku on hidastunut ja pitoisuudet ovat jopa hieman nousseet. Myös kadmiumin määrän lasku on hidastunut.
Puhdistumisen pysähtymisen syyksi arvellaan lähialueilta kulkeutuvia saasteita, energiantuotannon lisääntymistä ja rehujen raskasmetalleja. Hirvenmaksan ja -munuaisen raskasmetallipitoisuudet ylittävät usein naudanmaksalle määritellyt kadmiumpitoisuudet. Myös kymmenestä tutkitusta poronmaksatuotteesta kahdessa pitoisuus oli sallittua korkeampi.
Yli vuoden ikäisen hirven ja poron maksaa ja munuaista ei hyväksytäkään elintarvikkeeksi. Myös metsästäjiä neuvotaan jättämään kaatamiensa hirvien sisäelimet syömättä.
STT-MH
7.7.2000
