|
Kun sotilasliitto NATO:n Jugoslavian vastaisen ilmasodan alkamisesta tulee perjantaina kuluneeksi tasan vuosi, ovat monet sotaan liittyvät seikat vielä kiistanalaisia. Ja valtava urakka Kosovon ongelmien ratkaisemiseksi on edelleen kesken. - NATO:n hyökkäys oli puhdas aggressio, rikollinen toimi vailla mitään oikeutusta, sanoi Jugoslavian Helsingin suurlähettiläs Dusan Crnogorcevic. Hän esitteli Jugoslavian tulkintoja Kosovon sodasta ja nykytilanteesta torstaina Helsingissä pitämässään lehdistötilaisuudessa. - NATO ei saavuttanut hyökkäyksellään mitään, vaan aiheutti vain tuhoa ja kärsimystä, Crnogorcevic totesi. NATO:n ilmaiskujen tehokkuudesta ja järkevyydestä on keskusteltu paljon. NATO:n pääsihteeri George Robertson puolusti kampanjaa viimeksi tiistaina, jolloin hän luonnehti sitä "oikeutetuksi ja tarpeelliseksi".
Suomalaistutkija Pekka Visuri päätyy keskiviikkona
julkaistussa kirjassaan huomattavasti
kielteisempään arvioon. Kriittiset äänet ovat
Crnogorcevicille luonnollisesti mannaa.
Entä onko sodasta opittu mitään? Kysymykseen
mitä Jugoslavia olisi voinut tehdä toisin
välttääkseen sodan, Crnogorcevic vastasi
ilmeenkään värähtämättä:
Venäjä vetäytyy vastuustaVenäjä on viime päivinä julkisuudessa arvostellut voimakkaasti YK:n toimintaa Kosovossa. Tiistaina maan ulkoministeri Igor Ivanov ilmoitti haluavansa, että Kosovoon lähetetään YK:n turvallisuusneuvoston erikoisvaltuuskunta, koska tilanne alueella on hänen mukaansa huonontumassa nopeasti. Torstaina Venäjä ilmoitti, ettei se YK:n pyynnöstä huolimatta suostu lähettämään poliisiyksikköä Kosovoon. Maan ulkoministeriö arvosteli YK:n Kosovon siviilihallintoa (UNMIK) siitä, ettei se ole kyennyt palauttamaan lakia ja järjestystä maakuntaan. Ulkoministeri Ivanov vihjaili torstaina Venäjän saattavan vetää sotilaansa pois NATO:n johtamista KFOR-rauhanturvajoukoista. - Jos Jugoslavian jakaminen muodostuu tosiasiaksi ja jos ponnistuksemme poliittisen järjestelyn aikaansaamiseksi eivät tuota tulosta, Venäjän joukot eivät jää Kosovoon, sanoi Ivanov Deutsche Wellen tv-haastattelussa.
Ivanovin lausunto kertoo Venäjän halusta ottaa
etäisyyttä Kosovosn ongelmiin.
Kiistelty siviilihallintoMyös venäläiskenraali Leonid Ivashov liittyi arvostelukuoroon torstaina syyttämällä siviilihallinnon johtajaa Bernard Kouchneria YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 loukkaamisesta ja Kosovon itsenäisyyspyrkimysten tukemisesta. Päätöslauselma määrittelee Kouchnerin hallinnon ja NATO:n johtamien KFOR-rauhanturvajoukkojen roolin Kosovossa. Päätöslauselman mukaan Kosovo on osa Jugoslaviaa, mutta sen pitäisi saada laaja autonomia. Kosovon albaanien valtaosa haluaa kuitenkin itsenäisyyttä. Päätöslauselmaa tulkitaan siten, että Kosovo säilyy osana Serbiaa, vaikka Serbialla ei ole valtaa Kosovossa. Eikä autonomia perustu maan omaan lainsäädäntöön, vaan kansainvälisen yhteisön toimeenpanemiin tilapäisjärjestelyihin, sanoo John Chipman, Lontoossa toimivan kansainvälisen strategian tutkimuslaitoksen (IISS) johtaja.
Myös suurlähettiläs Crnogorcevic korosti useasti,
että päätöslauselmaa ei noudateta. Näyttää siltä, että kansainvälistä rauhanturvajoukkoa tarvitaan Kosovossa vielä pitkään. Eri asia on, kuinka kauan NATO:n jäsenmaat haluavat tukea operaatiota.
STT-MH
|