Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kosovosta kiistellään vielä pitkään



Kun sotilasliitto NATO:n Jugoslavian vastaisen ilmasodan alkamisesta tulee perjantaina kuluneeksi tasan vuosi, ovat monet sotaan liittyvät seikat vielä kiistanalaisia. Ja valtava urakka Kosovon ongelmien ratkaisemiseksi on edelleen kesken.


- NATO:n hyökkäys oli puhdas aggressio, rikollinen toimi vailla mitään oikeutusta, sanoi Jugoslavian Helsingin suurlähettiläs Dusan Crnogorcevic.

Hän esitteli Jugoslavian tulkintoja Kosovon sodasta ja nykytilanteesta torstaina Helsingissä pitämässään lehdistötilaisuudessa.

- NATO ei saavuttanut hyökkäyksellään mitään, vaan aiheutti vain tuhoa ja kärsimystä, Crnogorcevic totesi.

NATO:n ilmaiskujen tehokkuudesta ja järkevyydestä on keskusteltu paljon. NATO:n pääsihteeri George Robertson puolusti kampanjaa viimeksi tiistaina, jolloin hän luonnehti sitä "oikeutetuksi ja tarpeelliseksi".

Suomalaistutkija Pekka Visuri päätyy keskiviikkona julkaistussa kirjassaan huomattavasti kielteisempään arvioon. Kriittiset äänet ovat Crnogorcevicille luonnollisesti mannaa.
- NATO:n propagandan hämärtävä vaikutus on alkanut hälvetä, suurlähettiläs sanoi.

Entä onko sodasta opittu mitään? Kysymykseen mitä Jugoslavia olisi voinut tehdä toisin välttääkseen sodan, Crnogorcevic vastasi ilmeenkään värähtämättä:
- Ei mitään. Mitä me olisimme voineet tehdä?


Venäjä vetäytyy vastuusta

Venäjä on viime päivinä julkisuudessa arvostellut voimakkaasti YK:n toimintaa Kosovossa. Tiistaina maan ulkoministeri Igor Ivanov ilmoitti haluavansa, että Kosovoon lähetetään YK:n turvallisuusneuvoston erikoisvaltuuskunta, koska tilanne alueella on hänen mukaansa huonontumassa nopeasti.

Torstaina Venäjä ilmoitti, ettei se YK:n pyynnöstä huolimatta suostu lähettämään poliisiyksikköä Kosovoon. Maan ulkoministeriö arvosteli YK:n Kosovon siviilihallintoa (UNMIK) siitä, ettei se ole kyennyt palauttamaan lakia ja järjestystä maakuntaan.

Ulkoministeri Ivanov vihjaili torstaina Venäjän saattavan vetää sotilaansa pois NATO:n johtamista KFOR-rauhanturvajoukoista.

- Jos Jugoslavian jakaminen muodostuu tosiasiaksi ja jos ponnistuksemme poliittisen järjestelyn aikaansaamiseksi eivät tuota tulosta, Venäjän joukot eivät jää Kosovoon, sanoi Ivanov Deutsche Wellen tv-haastattelussa.

Ivanovin lausunto kertoo Venäjän halusta ottaa etäisyyttä Kosovosn ongelmiin.
- Venäjä ei halua jakaa vastuuta Balkanin seuraavasta tragediasta, Ivanov sanoi.


Kiistelty siviilihallinto

Myös venäläiskenraali Leonid Ivashov liittyi arvostelukuoroon torstaina syyttämällä siviilihallinnon johtajaa Bernard Kouchneria YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 loukkaamisesta ja Kosovon itsenäisyyspyrkimysten tukemisesta.

Päätöslauselma määrittelee Kouchnerin hallinnon ja NATO:n johtamien KFOR-rauhanturvajoukkojen roolin Kosovossa.

Päätöslauselman mukaan Kosovo on osa Jugoslaviaa, mutta sen pitäisi saada laaja autonomia. Kosovon albaanien valtaosa haluaa kuitenkin itsenäisyyttä.

Päätöslauselmaa tulkitaan siten, että Kosovo säilyy osana Serbiaa, vaikka Serbialla ei ole valtaa Kosovossa.

Eikä autonomia perustu maan omaan lainsäädäntöön, vaan kansainvälisen yhteisön toimeenpanemiin tilapäisjärjestelyihin, sanoo John Chipman, Lontoossa toimivan kansainvälisen strategian tutkimuslaitoksen (IISS) johtaja.

Myös suurlähettiläs Crnogorcevic korosti useasti, että päätöslauselmaa ei noudateta.
- Kosovo on erottamaton osa Jugoslaviaa, mutta nyt se on liukumassa itsenäisyyttä kohti. Jugoslavia hyväksyy Kosovon laajan autonomian, mutta ei sen itsenäisyyttä, Crnogorcevic alleviivasi.

Näyttää siltä, että kansainvälistä rauhanturvajoukkoa tarvitaan Kosovossa vielä pitkään. Eri asia on, kuinka kauan NATO:n jäsenmaat haluavat tukea operaatiota.

STT-MH
24.3.2000


Ulkomaat -sivulle