Nuoren kokema raiskaus useimmiten insestiä
15-vuotiaista tytöistä lähes puolet kokenut seksuaalista häirintää
Vajaa puolet 15-vuotiaista tytöistä on oman kertomuksensa mukaan kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää. Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan heistä noin viisi prosenttia on raiskattu tai yritetty raiskata.Lähentelyistä raiskauksiin - Tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta on kolmen tutkijan kokoomateos, jossa yhdistyy sekä peruskoululaisten, raiskauskriisikeskukseen soittaneiden uhrien että alan lainsäädäntöä tutkineen juristin näkökulma.
Kirjan kirjoittajat Päivi Honkatukia, Johanna Niemi-Kiesiläinen sekä Sari Näre ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että todellisia lukuja ei tästäkään teoksesta löydy.
- Mitä pahempi kokemus, sitä tarkemmin siitä vaietaan. On arvioitu, että raiskauksista tulee poliisin tietoon vain muutama prosentti. Insestistä ei ehkä sitäkään, tutkijat huomauttavat.
Teos on kuitenkin ensimmäisiä alan kirjallisuudessa, sillä teini-ikäisten kohdalla seksuaalisen väkivallan tutkimuksessa pilkottaa selvä aukko.
- Perheväkivaltaa ja yleensäkin aikuisten naisten kokemuksia on tutkittu, samoin lasten hyväksikäyttöä. Nuorten tyttöjen tutkimus aiheesta on vasta aluillaan, kirjoittajat sanovat.
"Onko se mun syy?"
Honkatukian tutkimasta noin kahdesta ja puolesta tuhannesta 15-vuotiaasta tytöstä enin osa on kokenut seksuaalista häirintää sanallisena häirintänä tai lähentelynä. Tekijät ovat tyttöjen mukaan olleet eri-ikäisiä, tuttuja tai tuntemattomia sekä tilanteet ja paikat joko julkisia tai yksityisiä.
- Moni kuitenkin ilmoitti, että pojan tai miehen teko ei ollut hänen mielestään vakava. Mitä nuorempi ja tutumpi ahdistelija oli, sen helpommin tyttö käsitti sen eräänlaisena pilana, Honkatukia mainitsee.
Tutkijan mukaan seksuaalisen ahdistelun uhriksi joutuminen
laukaisee teini-iässä itseään syyllistäviä tuntemuksia.
- Syitä etsitään itsestä: Olenko minä syy siihen, että tekijä
kävi käsiksi? Aiheutinko minä sen siksi, että olin humalassa tai
olin pukeutunut minihameeseen?
Tutkijat huomauttavat, että suomalaisen naisen "vahva nainen" -myytti korostuu myös näiden nuorten tyttöjen kertomuksissa. Täkäläinen nainen ei hevillä alistu uhrin asemaan, vaikka hänet olisi jopa raiskattu.
Nuorten tyttöjen kohdalla tutkijat etsivät syitä miesten tekemien tekojen väheksyntään myös seksuaali-identiteetistä ja ympäröivästä arvomaailmasta.
- Kun kaikkialta ensin viestitetään, että tytön olisi jo aika alkaa pukeutua "viehättävästi", syy tapahtuneesta vieritetäänkin sitten helposti tytön itsensä ja hänen ulkonäkönsä niskoille. Sama kaksinaismoraali näkyy myös nuorten keskinäisissä suhteissa.
- Tyttö ei saa hyväksyntää kavereiltaan, jos hän ei käyttäydy ja pukeudu niin kuin muut ikäisensä. Jos hän kuitenkin joutuu seksuaalisen väkivallan kohteeksi, kavereilta voi olla hankala saada tukea. Huoraksi sen sijaan leimautuu helpostikin.
Insestistä vakavimmat oireet
Vaikka Honkatukian kartoituksesta vain pieni osa kosketteli varsinaisia raiskauksia, Sari Nären aineistossa ne olivat pääroolissa.
Raiskauskriisikeskus Tukinaiselta kerätty aineisto osoittaa, että vuosina 1993-98 raiskauksesta raportoi vajaat 3 000 naista. Näistä kymmenesosa on 10-20-vuotiaiden ilmoituksia.
- Heidän kohdallaan oli useimmin kyse perheen sisällä tapahtuneesta raiskauksesta, eli insestistä, Näre sanoo.
Nären mukaan insesti on ilmiönä Suomessa yhä näkymätön. Luvuista käy selville, että 77 perheen piirissä tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä 10:ssä tehtiin rikosilmoitus ja syyte nostettiin neljässä tapauksessa.
- Näkymättömäksi tekemisessä häpeä lankeaa uhrille. Hänelle jäävät seksuaalista väkivaltaa kokeneesta joukosta kenties vakavimmat oireet, kuten itsemurhayrityksiä tai depressiota.
Nären mukaan etenkin insestistä, mutta myös kodin ulkopuolella tapahtuneesta raiskauksesta vaietaan visusti jopa vuosikymmeniä. Kriisikeskukseen tulleista soitoista eräässäkin kerrottiin tapahtumasta 60 vuoden takaa.
Seksuaalirikosten kategoriat uudistettiin toissa vuonna
Seksuaalirikosten luokittelu uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 1998. Raiskausrikos jaettiin teon törkeyden mukaan kolmeen luokkaan, kuten monissa muissakin rikoslajeissa.
Ehkä tärkein muutoksista oli se, että muunkinlainen kuin väkivallalla sukupuoliyhteyteen pakottaminen tuli rangaistavaksi.
Raiskausrikoksen törkeysporrastusta perusteltiin sillä, että mitä voimakkaammin puututaan ihmisen itsemääräämisoikeuteen, sitä ankarammin siitä on syytä rangaista. Jotkut tutkijat kritisoivat kuitenkin väkivallan merkitystä teon törkeyttä määriteltäessä.
- Onko seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen suurempi, jos sukupuoliyhteyteen pakotetaan veitsi kurkulla kuin jos siihen pakotetaan työpaikan menetyksellä, juristi ja tutkija Johanna Niemi-Kiesiläinen kysyy.
Edellisen, eli törkeän raiskauksen tunnusmerkit täyttävän teon maksimirangaistus on 10 vuotta vankeutta, jälkimmäisen enimmillään kolme.
STT-IA
23.6.2000
