Ruokatottumukset kehittyneet samaan tahtiin Pohjolassa
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana ruokavalintojen kehitys on ollut samankaltaista kaikissa Pohjoismaissa.- Lähes kaikissa maissa kasvisten kulutus on lisääntynyt, mutta perunoida syödään entistä vähemmän. Myös maidon juonti on vähentynyt ja siirtymä rasvaisesta maidosta vähärasvaiseen on selkeä.
- Samanaikaisesti kuitenkin juustojen syönti on yleistynyt kaikissa maissa, totesi ruotsalainen tutkija Wulf Becker esiintyessään Pohjoismaisen ravitsemustieteen kongressin päätöspäivänä, keskiviikkona, Maarianhaminassa.
- Rasvan käyttö ja erityisesti voin kulutus on vähentynyt kaikissa maissa vuosikymmenten aikana. Voin tilalle ovat tulleet vähärasvaiset margariinit, jatkoi Becker kuvaustaan Pohjoismaissa tapahtuneista ruokatottumusten muutoksista.
Huolimatta samansuuntaisesta pitkän linjan kehityksestä kaikissa maissa, on jokaisella kansallisuudella omatkin erityispiirteensä ja ravitsemukselliset ongelmansa.
Esimerkiksi tanskalaisten ruokavalio on edelleen liian rasvainen, koska se sisältää liikaa rasvaisia maitotuotteita ja rasvaista lihaa sekä niukasti kasviksia, hedelmiä, kalaa ja leipää. Tämän lisäksi tanskalainen nuorempi sukupolvi herkuttelee liian usein makealla ja virvoitusjuomilla.
Liikalihavuus, kasvikset ja rasvat puhuttavat
Islantilaisten suurin ongelma puolestaan on väestön liikalihavuus. Ruokatottumuksissa on tapahtunut parin viimeisen vuosikymmenen ajan paljonkin myönteistä kehitystä, mutta se ei ole kuitenkaan riittänyt hillitsemään kansan lihomista.
Vaikka islantilaiset syövät kasviksia huomattavasti aiempaa enemmän ja ovat vähentäneet rasvan käyttöään, niin keski-ikäisistä miehistä kuitenkin yli puolet ja naisista reilut 40 prosenttia luokitellaan ylipainoisiksi.
Norjalaistenkin ruoka on edelleen liian rasvaista sekä makeaa ja alkoholinkin kulutus on ylimitoitettua suosituksiin nähden. Keskimääräisesti norjalaiset saavat lähes kaikkia ravintoaineita riittävästi, mutta D-vitamiinin saannissa olisi parantamisen varaa.
Tulevaisuudessa norjalaisten hyvinvointia yritetään kohentaa kolmella toimenpiteellä: kansalaisten rasvan saantia pyritään vähentämään siten, että se jäisi alle 30 prosenttiin kokonaisenergiansaannista, kasvisten ja hedelmien kulutuksen toivotaan tuplaantuvan nykyisestä ja liikunnasta halutaan tehdä kaikille jokapäiväinen rutiini.
Pitkä koulutie voi johtaa epäterveellisiin ruokatottumuksiin
Vielä kymmenen vuotta sitten korkeimmin koulutetut kansalaiset söivät muita terveellisimmin, todetaan ruotsalaisten tekemistä selvityksistä.
Erityisesti pitkän koulutien valinneet miehet söivät muita enemmän kasviksia ja hedelmiä sekä välttivät rasvaisia ruokia. Viimeisimmässä ravintotutkimuksessaan ruotsalaiset ovat kuitenkin havainneet, että korkea koulutustausta ei ole enää yhtä selkeästi ohjaa terveellisempään ruokavalioon.
Esimerkiksi alkoholin kulutuksen on huomattu olevan runsaampaa pisimpään kouluja käynneillä kuin muilla.
Suomessa tutkija Eva Roos on havainnut, että korkeimpaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvat kansalaiset syövät muita yleisemmin ajan henkeen kuuluvia nykyaikaisia ruokia, kuten kasviksia, kasvisöljyjä sekä juustoja.
Vähemmän koulutusta saaneet pitäytyvät enemmän perinteisissä ruokavalinnoissa, kuten rukiissa, voissa ja perunoissa.
Roos toteaa tutkimuksessaan, että korkeimpaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvilla on kaiken kaikkiaan muita terveellisemmät ruokailutottumukset, vaikkakaan rasvaisten juustojen syömistä tai perunan ja ruisleivän vähentynyttä käyttöä ei voikaan pitää ravitsemuksellisesti myönteisenä kehityksenä.
FF-IA
23.6.2000
