Yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen tärkeää oppimisessa

- Opettajan tehtävä on auttaa jokaista oppilasta löytämään omat yksilölliset vahvuutensa. Elämässä eivät pärjää aina parhaiten koulussa fiksut.

- Menestyneille ihmisille on ominaista, että he tietävät, missä ovat hyviä, ja ottavat siitä kaiken irti. He tunnistavat myös heikkoutensa ja osaavat ottaa ne huomioon.

Robert Sternberg luennoi Niilo Mäki -instituutin asiantuntijaseminaarissa Jyväskylässä.

Jo pienet lapset osoittavat erityistaipumuksia. Vanhempien olisi syytä antaa lapsen kokeilla mahdollisimman monia asioita omien vahvuuksien löytämiseksi. Myös heikkoudet ansaitsevat huomiota, sillä jotkin niistä vaativat korjaamista, mutta toiset voi kiertääkin.

Sternberg kertoo itse hahmottavansa heikosti tilaa ja siksi eksyvänsä helposti.
- Voin varautua näihin tilanteisiin pyytämällä sanallisia ohjeita tai jonkun henkilön avuksi, jotta löydän perille. Myös työryhmissä on järkevää hyödyntää kunkin vahvuuksia, hän toteaa.

Sternberg on arvostellut vallitsevaa koulujärjestelmää muistin ja analyyttisen ajattelun merkityksen yliarvostamisesta. Hänen mielestään opettamisessa ja oppimisen arvioinnissa pitäisi huomata ja palkita erilaisia taitoja.

Joidenkin luovuudessa korostuu äly, toisten persoonallisuudessa taas luovuutta tukevat piirteet, kuten rohkeus, riippumattomuus, intuitio ja kunnianhimo.

Suhtautuminen vaihtelee eri kulttuureissa

Tutkimustieto älykkyydestä riippumattomista oppimisvaikeuksista on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Silti tutkijoilla on edelleen paljon tekemistä, jotta tieto tavoittaisi käytännön kasvatus- ja opetustyötä tekevät.

Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta kulttuuriset vaihtelut ovat suuria, sanoo aiheeseen perehtynyt professori Helena Grigorenko Yalen yliopiston psykologian laitoksesta.

- Paljon on kiinni siitä, kuinka oppimisvaikeudet tunnistetaan ja miten niihin suhtaudutaan. Esimerkiksi Japanissa niitä tunnistetaan kovin vastahakoisesti ja kehotetaan vain lapsia yrittämään enemmän, Grigorenko kertoo.

Kulttuuriset erot selittyvät osin kielten erilaisilla rakenteilla. Esimerkiksi suomen pitkät sanat aiheuttavat ongelmia lukunopeudessa, mutta ääntämisen mukainen kirjoitusasu auttaa välttämään virheitä.

Grigorenkon mukaan myös venäjän sanat kirjoitetaan usein aivan oikein, mutta sanojen tunnistaminen ei automaattistu, ja oppimisvaikeudet näkyvät lukemisen hitaudessa.

Heikko kielipää voi oppia matematiikkaa

Erityisistä kielellisistä vaikeuksista kärsivien lasten on todettu kohtaavan ongelmia myös matematiikan oppimisessa. Kielellisen ja matemaattisen lahjakkuuden suhde on kuitenkin mutkikas, huomauttaa professori Chris Donlan Lontoon yliopistosta.

- Jos lapsella on kielellisiä vaikeuksia, kaikki ei kuitenkaan ole menetetty, sillä jotkin toiset taidot voivat auttaa. Esimerkiksi visuaaliset taidot voivat auttaa omaksumaan matematiikkaa, Donlan sanoo.

Hän myöntää, että arkikäsityksessä kieli- ja matikkapäistä on jotakin perää. Hänen mukaansa matemaattisesti erityislahjakkaat saattavat olla kielellisesti heikkoja.

Jos puhutaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavista matemaattisista taidoista, eroa tuskin huomaa.
- Kysymys on viestinnästä, joka toimii kahteen suuntaan, hän huomauttaa.

Laaja-alaisissa lahjakkuustutkimuksissa eri lahjakkuuden lajien on kuitenkin todettu liittyvän toisiinsa, mainitsee matematiikan oppimisvaikeuksien tutkija Pekka Räsänen Niilo Mäki -instituutista.

STT-IA
23.6.2000

Ajassa -sivulle