Huumeongelma ei häviä - mutta haittoja voi vähentää
Euroopan tiukin huumepolitiikka ei estänyt huumeongelman paisumista, vaan maahan tuli entistä pahempi huumeaalto.Käyttäjäkunta nuorentui ja ruiskuhuumeiden mukana tulivat yliannostuskuolemat ja HIV-tartunnat. Kalliista muotihuumeista tuli hyväksytty asia hyvinvoivien nuorten keskuudessa.
Huumepolitiikan epäonnistuminen on myönnetty ja suuntaa ollaan nyt muuttamassa. Nyt käyttäjät pyritään saamaan yhteiskunnan haaviin puhtaita ruiskuja vaihtamalla ja tarjoamalla herkemmin korvaus- ja ylläpitohoitoa.
Huumeongelma ei näin häviä, mutta haittoja voidaan vähentää, sanoo neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hän ei usko, että huumepolitiikalla voidaan ylipäätään kovin paljon vaikuttaa asenteisiin tai huumeiden kysyntään. Myös tarjontaan vaikutus on pieni. Poliisin ja tullin haaviin jää vain 5-10 prosenttia huumeista, vaikka valvonta olisi kuinka tehokasta.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen huumetilanne on edelleen hyvä, joskin tuoreimman EU-maiden vertailun mukaan huumekokeilut ovat lisääntyneet eniten Suomessa ja Ruotsissa, missä käyttö on tähän asti ollut vähäisintä.
Ongelmakäyttäjiä 10 000-15 000
Huumeiden käytön todellista laajuutta ei tunneta, sillä arviot pohjautuvat pitkälti haastattelututkimuksiin, jotka eivät anna oikeaa kuvaa kovien huumeiden käytöstä.
Asiantuntijoiden arvion mukaan joskus elämässään huumeita on kokeillut yli 300 000 suomalaista. Valtaosa näistä lopettaa nuoruuden bailausvaiheen jälkeen, mutta joka kymmenes jää huumeiden enemmän tai vähemmän säännölliseksi käyttäjäksi.
Huumeiden varsinaisia ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000-15 000. Näistä hankalin riskiryhmä on suonensisäisten huumeiden käyttäjät, joita on arvioitu olevan noin 7 000-9 000.
Ruiskuhuumeiden käyttäjistä jo noin 300-400 epäillään saaneen HIV-tartunnan. Toistaiseksi todettuja tapauksia on 130, tutkija Pekka Holmström Kansanterveyslaitokselta laskee.
Alueelliset erot ovat vielä selviä
Nuorten huumekokeilujen selvästä lisääntymisestä kertoo Stakesin viime vuonna keräämä aineisto, jossa oli haastateltu peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia. Selvitys kertoo myös alueellisista eroista.
Jotain laitonta huumetta oli joskus kokeillut 10 prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista. Pääkaupunkiseudulla laittomiin huumeisiin myönsi kajonneensa 18 prosenttia ja koko Etelä-Suomen alueella 12 prosenttia ysiluokkalaisista.
Muualla Suomessa kokeilijoita oli vähemmän, vain 5-6 prosenttia.
Suurin osa kokeilijoista oli tutustunut kannabikseen. Muita laittomia huumeita oli kokeillut pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia ja muualla Suomessa 1-2 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Muutama tyttö eri puolilla Suomea oli kokeillut poltettavaa heroiinia.
Vaikka huumeita käytetään kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla, on niitä helposti saatavilla myös maaseudulla. Stakes keräsi tiedot Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmän tutkimushankkeeseen.
Huumekoukkuun jäädään nuorena
Nuoret jäävät kiinni huumekoukkuun jo hyvin nuorena, keskimäärin 15-vuotiaina. Nuorimmat koukkuun jääneet olivat aloittaneet jo alle kymmenvuotiaina, kertoo Helsingin huumeidenkäyttäjien neuvontapisteen Vinkin asiakkaiden keskuudessa tehty selvitys.
Myös koviin huumeisiin siirrytään yhä nuorempina. Keskimäärin piikkihuumeet tulevat kuvaan mukaan 19 vuoden iässä.
Viidennes asiakkaista oli kuitenkin aloittanut piikityksen jo alle 16-vuotiaina ja nuorimmat ottivat ensimmäisen piikkinsä jo 10-11-vuotiaina.
STT-IA
23.6.2000
