Parikymmentä liigaa jakaa Suomen huumebisneksen
Suomen huumebisneksestä kilpailee parikymmentä ammattimaista rikollisjärjestöä, jotka varovaisenkin arvion mukaan välittävät huumeita satojen miljoonien markkojen arvosta vuosittain.Markkinoiden kärjessä toimii kymmenkunta kovan luokan liigaa, joita poliisi pitää erittäin vaarallisina.
Suomen kansainvälistyminen näkyy huumekaupassa. Vaikka huumeiden jakelu käyttäjille on vahvasti kotimaisissa käsissä, niin nykyään jo lähes puolet tuonnista on ulkomaalaisten hoitamaa.
Viime vuosina huumeet ovat yleistyneet rajua vauhtia, vaikka Suomen tilannetta pidetäänkin kansainvälisessä vertailussa yhä hyvänä. Täältä huumebisnes on kuitenkin löytänyt otollisen ja päihdehakuisen maaperän, joten laskusuuntausta ei ole näköpiirissä.
Keskusrikospoliisin tilastojen mukaan huumerikoksista epäiltiin viime vuonna yli 9 200:aa henkilöä, kun edellisvuonna heitä oli vajaat 8 300 ja vielä viisi vuotta sitten vain reilut 3 900.
Asiantuntija-arvioiden mukaan huumeita on joskus elämässään kokeillut yli 300 000 suomalaista, joista jopa kymmenesosa on varsinaisia ongelmakäyttäjiä. Haastattelututkimukset puolestaan kertovat nuorten huumekokeilujen selvästä lisääntymisestä.
Rikollisuuden lisäksi myös muut huumeiden lieveilmiöt ovat rantautuneet Suomeen. Yliannostuskuolemat yleistyvät, ja tartuntataudeista HIV ja C-hepatiitti ovat saavuttaneet jo epidemian mitat. Seuraavaksi pelätään tuberkuloosin saapumista.
Mielipiteet ongelman ratkaisukeinoista jakautuvat. Suomessa käydään kiivasta väittelyä siitä, kumpi linja on parempi: tiukka kontrolli vai sallivampi, haittojen vähentämiseen keskittyvä politiikka.
Poliisi haluaa lisää voimavaroja huumerikollisuuden torjuntaan, sillä isojenkin juttujen tutkintoja joudutaan katkaisemaan, koska resurssit eivät riitä. Huumepoliisi kaipaa kipeästi väkeä myös katupartiointiin, jota ei ole voitu tehdä enää viime vuosikymmenenä.
Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat taas ovat sitä mieltä, että valvontaa lisäämällä ei juuri pystytä vaikuttamaan huumeiden kysyntään tai tarjontaan.
Heidän mukaansa Euroopan tiukin huumepolitiikka ei ole tähänkään asti estänyt ongelman paisumista, ja nyt tulisi keskittyä haittojen vähentämiseen.
"Liikevaihto" satoja miljoonia vuodessa
Varovainenkin arvio huumekaupan vuotuisesta "liikevaihdosta" Suomessa liikkuu sadoissa miljoonissa markoissa.
On mahdotonta selvittää, kuinka monella markalla huumeita maassamme todella ostetaan vuosittain. Poliisin ja tullin viime vuoden takavarikkotilastojen pohjalta voi kuitenkin laskea karkean arvion, joka hieman valottaa markkinoiden syvyyttä.
Jos arvioidaan hyvin optimistisesti, että 10 prosenttia aineista jää viranomaisten haaviin, niin päädytään 320-370 miljoonan markan haarukkaan.
Varsinaiset käyttäjät maksavat huumeistaan kuitenkin vielä isomman rahan. Laskennan pohjana ei näet ole käytetty katukauppahintaa, vaan ns. tukkuporrashintaa, joka on käypä taksa katutasosta seuraavaksi ylemmällä askelmalla.
Katuhinta ei ole vertailukelpoinen mittari, sillä se vaihtelee huomattavasti niin paikkakunnittain kuin ajankohdan mukaan - maanantai-aamuna katuhinta on alempi kuin perjantai-iltana.
Laskuissa on otettu huomioon Suomessa takavarikoitu hasis, amfetamiini ja metamfetamiini, heroiini, kokaiini sekä ekstaasi. LSD:tä löytyi viime vuonna vain muutamien tuhansien markkojen edestä, sillä ekstaasi on käytännössä syrjäyttänyt sen kokonaan.
STT-IA
23.6.2000
