Suomen huumekauppa kansainvälistyy: Heroiinia Afganistanista, ekstaasia Belgiasta
Suomessa harjoitettava huumepolitiikka ei poliisin mielestä ole nykypäivänä enää puhtaasti Suomen sisäinen asia. Kansainvälistyminen avaa rikollisuudelle uusia väyliä, joiden tukkiminen ei onnistu ilman rajat ylittävää yhteistyötä.Keskusrikospoliisin toimistopäällikön Antti Turkaman mielestä Suomen on tunnettava vastuunsa myös niistä ongelmista, joita huumeet aiheuttavat niiden alkuperämaissa.
Koska nämä sijaitsevat usein kolmannessa maailmassa, on huumekauppaan
puuttuminen Turkaman mukaan osaltaan eräänlaista
kehitysyhteistyötä.
- Suomessa tavaraa ei tuoteta juuri lainkaan itse, mutta me
nostamme kysyntää, Turkama huomauttaa.
- Huumekaupassa voitot päätyvät aina järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, ja alkuperämaissa tämä johtaa muun muassa yhteiskunnan korruptoitumiseen.
Kaupan kansainvälistyminen näkyy esimerkiksi siinä, että tuonnista enää vähän yli puolet on suomalaisissa käsissä, vaikka suomalaiset hoitavatkin pääsääntöisesti jakelun ja vähittäismyynnin kuluttajille.
Virolaisten osuus kokonaistuonnista on jo noin kolmannes, ja itärajan tuonti on käytännössä kokonaan venäläisten hoitamaa. Virolaisilla on ulkomaalaisista pisimmälle viety logistinen ketju. He valmistavat tuotteen kotimaassaan, tuovat sen Suomeen ja käyvät täällä myös tukkukauppaa.
Suomesta tullut kauttakulkumaa
Rajat murtuvat myös siinä, että kun Suomi on aiemmin ollut selkeästi huumeiden määränpää, niin nyt olemme yhä useammin kauttakulkumaa. Venäjän läheisyys on yksi selitys.
Ennen Neuvostoliiton hajoamista Suomeen tuli huumeita lähinnä Ruotsin ja Tanskan kautta Hollannista.
Nykyään käytännössä kaikki täällä kaupattu valkoinen heroiini tulee Suomeen Venäjältä ja on peräisin Afganistanista, joka tuottaa maailmanmarkkinoille arviolta 4 500 tonnia raakaoopiumia vuodessa. Tuotanto kaksinkertaistui vuosina 1998-99.
Venäjällä raaka-aine puhdistetaan ja jalostetaan väkeväksi heroiiniksi. Esimerkiksi Pietarin alueella arvioidaan olevan 300 000-500 000 ihmistä, jotka liittyvät huumerikollisuuteen. Pietarilaisista huumeiden valmistajista 90 prosentilla on kemian alan koulutusta.
Synteettisistä huumeista amfetamiini tulee Suomeen lähinnä Virosta ja ekstaasi Hollannista. Ne ovat valtaosin EU:ssa valmistettua tavaraa, sillä unionin alueella tuotetaan valtavasti synteettisiä huumeita. Laboratorioita on löytynyt mm. Hollannista, Saksasta, Britanniasta ja EU-hallinnon ydinmaasta Belgiasta.
Hasiksen yleisin alkuperämaa on Marokko, josta se tulee Suomeen lähinnä Hollannin tai Espanjan kautta. Marihuana on nykyään usein suomalaisten kotona kasvattamaa, joskin Suomessa tavataan myös vahvaa hollantilaista marihuanaa.
Silloin tällöin jää kiikkiin myös merimiehiä, joilla on hyttiseuranaan kilon-parin ruohopussi.
Poliisi kaipaa selkeätä linjaa
Turkaman mielestä EU:ssa tarvittaisiin kipeästi yhtenäistä
huumepoliitiikkaa.
- Vapainta linjaa edustava Hollanti on ollut aika lailla
sylkykuppina, mutta sen ja toisen ääripään Ruotsin väliin
mahtuu monenlaista käytäntöä, Turkama sanoo.
Hän kaipaa Suomeen selkeää, yksiselitteistä linjanvetoa. Suomessa noudatetaan virallisesti rajoittavaa politiikkaa, mutta Turkaman mukaan ajelehdimme nykyään epäjohdonmukaisesti eri linjausten välimaastossa. Hänen mielestään tulisi valita selkeästi joko rajoittava tai haittoja minimoiva politiikka.
- Jos valitaan jälkimmäinen, niin pitää katsoa, että sitä toteutetaan sitten perusteellisesti ja johdonmukaisesti. Tällöin pitäisi muun muassa aineita olla laillisesti saatavilla.
STT-IA
23.6.2000
