Napapiirin reitti -hankkeella kylien nähtävyydet esille

Rovaniemen ja Ruotsin Pajalan lentoasemat yhdistävän Pellontien alueella on ryhdytty kartoittamaan alueen matkailunähtävyyksiä ja -reittejä EU-rahoitteisella Napapiirin reitti -hankkeella.

Lentokenttien läheisyys antaa alueelle toivoa matkailijavirroista, joille halutaan tarjota pysähtymispaikkoja esimerkiksi veneilyn, kelkkailun tai pelkän hiljentymisen merkeissä.

Hankkeeseen osallistuu yhteensä 19 yrittäjää Rovaniemen maalaiskunnasta, Pellosta ja Ylitorniolta. Ruotsin puolelta on mukana yrittäjiä Pajalan ja Övertorneån kunnista.

Yritykset edustavat matkailuelinkeinoa laajalti. Mukana on majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten lisäksi myös käsityöläisiä sekä luontopalveluita tarjoavia yrityksiä.

Kylät piilossa

Yhtenäisen reitistön luomiselle on Napapiiriltä Pelloon johtavan tien varrella tarvetta.

- Monet kylät ovat piilossa, eivätkä näy päätielle. Matkailukohteiden löytämiseksi tarvitaan kunnollista viitoitusta ja opastettuja reittejä, hankkeen projektipäällikkö Leena Ruosteinen kertoo.

Alueelta löytyy Ruosteisen mukaan useita reittejä jotka ovat paikallisten asukkaiden tiedossa. Paikalle osunut matkailija on vain arka lähtemään polulle jonka pituudesta tai määränpäästä ei ole varmaa tietoa.

Kylien asukkaiden perinnetietoa hyödynnetään, kun alueen kulttuurihistorialliset kohteet kartoitetaan yhteistyössä yrittäjien, kylätoimikuntien, ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Suunnittelutyössä hyödynnetään jo olemassa olevia palveluita ja reitistöjä.

Hankkeessa mukana olevat yrittäjät uskovat alueensa vetovoimaan. Hotelli Pohtimolammen johtaja Raili Ylläsjärven mukaan ulkolaiset turistit kaihtavat liikaa rakentamista lomaillessaan Lapissa. Luonnosta halutaan nauttia mahdollisimman vähin varustein.

Sinetän kylässä kyläkrouvia pitävän Arto Ruonelan mukaan matkailijaa vetää Lappiin luonto ja alkuperäisyys. Niistä halutaan hänen mielestään nauttia rauhassa, kaukana suurista turistilaumoista.

Todellisia tuloksia

Valtiontalouden tarkastuskeskus moitti vastikään matkailun julkista tukea tehottomaksi. Napapiirin reitti -hankkeen ohjausryhmään kuuluva Rovaniemen maalaiskunnan maaseutupäällikkö Anne Hautala uskoo kuitenkin näkyviin tuloksiin.

- Kokemus on osoittanut, että juuri yrittäjälähtöiset hankkeet tuottavat tulosta. Kun mukana on ryhmä nimettyjä yrityksiä, jotka saavat itse määritellä tarpeensa, ovat tuloksetkin todellisia, Hautala sanoo.

Samaa mieltä on myös toista rahoittajatahoa, TE-keskusta edustava suunnittelija Kari Skyttä.
- Kun yrittäjät tulevat tietoisiksi toisistaan ja verkostoituvat, voidaan päästä myös konkretiaan.

Yhteistyötä rakennetaan hankkeessa asteittain. Ensin muodostetaan matkailuyrittäjien verkostot jokaisen kolmen kunnan sisällä, seuraavaksi kuntien yhteinen verkosto ja lopulta yhdistetään voimat ruotsalaisten kanssa.

Napapiirin reitti -hankkeessa pyritään hyödyntämään myös yhteismarkkinoinnin edut.
- Emme aio painattaa kauniita esitteitä ja lähteä jakamaan niitä messuille. Paras tulos saadaan ottamalla suoraan yhteyttä eurooppalaisiin matkanjärjestäjiin, Ruosteinen vakuuttaa.

Puolitoista vuotta kestävän hankkeen kokonaiskustannus on 905 000 markkaa. Hanke on saanut EMOTR-rahaa yhteensä 407 000 markkaa. Loppusummasta vastaavat Lapin TE-keskus, kunnat ja yksityiset rahoittajat.

STT-IA
23.6.2000

Kotimaa -sivulle