Hallitus puoltaa EU:n suosittamaa tonnistoveroa
Merenkulun tukipaketista syntyi sopu
Hallitus pääsi sopuun kiistellystä merenkulun tukipaketista. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi keskiviikkona puoltamaan tukitoimia kauppalaivaston kilpailuedellytysten parantamiseksi.Tukipaketti sisältää sekä tonnistoveron käyttöönoton että varustamojen maksamien sosiaaliturvamaksujen palauttamisen varustamoille. Matkustajalaivoille sotu-maksuja ei kuitenkaan palauteta.
Tukipaketin uskotaan estävän suomalaisten rahtilaivojen ulosliputtamisen eli siirtämisen muiden maiden lipun alle.
Varustamot ovat vaatineet tonnistoveroon siirtymistä, koska useat kilpailijamaat ovat jo siirtyneet noudattamaan EU:n komission suosittamaa edullisempaa tonnistoveroa.
Päätöksen mukaan varustamot voivat valita, siirtyvätkö ne maksamaan laivan koon perusteella määräytyvää tonnistoveroa vai normaalia yrityksen tuloksen perusteella maksettavaa 29 prosentin yritysveroa.
Hallituksen esitys menee eduskunnan päätettäväksi syysistuntokauden alussa.
Kovaa vääntöä viime metreille
Hallituksen keväällä lupaama merenkulun tukipaketti oli keskeinen ehto, jolla merenkulkualan tuloneuvottelut ja työtaistelut saatiin ratkaistua. Työmarkkinaosapuolet asettivat tuen ehdoksi oman sopimuksensa syntymiselle.
Hallitus on puolestaan edellyttänyt, että merenkulkuala huolehtii itse alan kannattavuudesta kustannussäästöjä tekemällä.
Kiistaa käytiin viime metreille asti myös liikenneministeriön ja tonnistoveroa vastustaneen valtiovarainministeriön välillä.
Tonnistovero aiheuttaa valtiolle vuosittain noin 20-25 miljoonan markan veromenetyksen. Sotu-maksujen palautuksen hinta on noin 95 miljoonaa.
Paketti estää ulosliputusaallon
Liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpelan mukaan keskeistä ratkaisussa on varustamojen lupaus olla ulosliputtamatta laivojaan.
- Muutama alus tosin vielä siirtyy muiden maiden lippujen alle, koska niiden osalta prosessi jo niin pitkällä. Tukipaketti kuitenkin estää laajan ulosliputusaallon, joka olisi käynnistynyt jo kesällä. Suomesta oli lähdössä parikymmentä rahtilaivaa.
Yhtiöiden ns. piilevä verovelka erääntyy maksettavaksi, jos varustamotoimintaa harjoittava, tonnistoverotuksen piirissä oleva yhtiö siirtää lain voimaantuloa seuraavien 10 verovuoden aikana toimintansa kokonaan pois Suomesta.
Matkustajalaivoilla paineet jatkuvat
Kustannussäästöjä pyritään Korpelan mukaan toteuttamaan työmarkkinaosapuolten kesken mm. jatkuvan neuvotteluprosessin avulla.
Kiistoja kuitenkin on yhä luvassa ainakin matkustajalaivoilla, joissa ulosliputuksen uskotaan jatkuvan. Mm. Viking Line aikoo siirtää kaksi autolauttaansa Ruotsiin.
Matkustaja-alukset saavat käyttöönsä tonnistoveron, mutta eivät tukea miehistökustannuksiin, minkä vuoksi varustamoilla on edelleen paineita sekamiehistön käyttöön, eli ulkomaisen työvoiman 50 prosentin osuuteen työvoimasta.
Ne ovat edelleen sekamiehityksen sallivan, vuodelta 1991 peräisin olevan lain ulkopuolella.
Matkustajalaivoilla säästöjä pyritään toteuttamaan mm. siten, että vuoden 2001 palkankorotusvaraa voitaisiin kohdentaa rakennemuutoksiin. Tilanne aiheuttanee kiistoja työmarkkinaosapuolten välillä.
Sotu-palautus jo heinäkuussa
Vapautukset työnantajan sosiaaliturvamaksuista toteutetaan niin, että ne maksetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjä lastialuksia omistaville varustamoille jo heinäkuun alusta lähtien.
Nykyisen alusluettelotuen lisäksi niille maksetaan määrä, joka vastaa varustamotyönantajan maksamia merimieseläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa-ajan ryhmähenki- ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa.
Tonnistovero toteutetaan siten, että varustamot maksavat edelleen normaalin yritysveron jaetusta voitosta. Uuteen järjestelmään siirryttäessä yhtiön taseesta ilmenevä poistoero kirjataan yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Tuki ratkaisi pitkän kiistan
Työmarkkinaosapuolet ovat tyytyväisiä hallituksen tukitoimiin. Varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Per Forsskåhl pitää hyvänä että pitkäaikainen kiista on nyt saatu ratkaistua tyydyttävällä tavalla.
- Lastialusten osalta päästää samalle lähtöviivalle eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa. Lähden siitä, että ulosliputuksia ei juuri enää nähdä.
Matkustaja-alusten osalta työvoimakustannuksia koskeva ongelma jää kuitenkin edelleen pöydälle, ja siinä liikkumavara on aika rajallinen.
Forsskåhlin mukaan matkustajalaivoissa joudutaan ehkä toteuttamaan ulosliputuksia ja palkkaamaan ulkomaista työvoimaa.
Myös SAK:laisen Merimies-unionin puheenjohtaja Simo Zitting (sd.) arvioi, että esitys toteutuu läpi sellaisena kuin varustamot toivoivatkin. Hän pitää hyvänä etenkin sitä, että varustamot ovat antaneet sitoumuksen pidättäytyä ulosliputuksista.
- Se tarkoittaa työpaikkojen säilymistä ja tulevaisuudessa mahdollisesti uusia työpaikkoja.
Kustannussäästöistä ei ole sovittu
Zittingin mukaan ratkaisu on onnistunut myös siksi, että Merimies-Unioni ei ole sitoutunut muuhun kuin keväällä tehtyyn kolmevuotiseen työehtosopimukseen.
Zitting tyrmää tulkinnat, joiden mukaan työmarkkinaosapuolet hakevat keskenään kustannussäästöjä, jotka huonontaisivat merimiesten asemaa ja etuja. Ne perustuvat hänen mukaansa ehkä tarkoitushakuiseenkin väärinkäsitykseen.
Kauppa-alusluetteloon merkittyjä kauppa-aluksia koskeva puitesopimus ei Zittingin mukaan koske kaikkia ulkomaanliikenteen aluksia, vaan vain rinnakkaisrekisterissä olevia ja joitakin muita aluksia.
- Mitään muita säästöneuvotteluja tai sitoumuksia ei ole ollut. Eihän ole mahdollistakaan, että merimiehet rupeavat tinkimään palkoissaan sen takia, että varustamoiden pitää saada valtiolta lisään tukea.
Sen sijaan Zitting sanoo ihmettelevänsä STTK:laisten päällystöliittojen suostumusta korvata jäseniänsä ulkomaalaisella työvoimalla.
STT-IA
23.6.2000
