IVY:n yhteistyö etenee vain hyvin pienin askelin

IVY:n jäseninä ovat 12 entistä Neuvostoliiton osatasavaltaa. Kolme Baltian maata eivät ole siihen liittyneet.

Muutamien yhteisten lausumien lisäksi konkreettisia tuloksia huippukokouksesta saatiin vain vähän.

Tärkein päätös koski yhteisen terrorismin vastaisen keskuksen perustamista Valko-Venäjälle. Tämäkään päätös ei saanut kaikkien hyväksyntää. Turkmenistan ei allekirjoittanut perustamispäätöstä.

IVY-mailla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä terroristeilla tarkoitetaan. Venäjälle terroristeja ovat lähinnä tshetsheenisissit.

Georgialle terroristeja ovat taas abhasialaiset itsenäisyystaistelijat. Azerbaidzhanille ne ovat Vuoristo-Karabahia hallussaan pitäviä armenialaisia.

Terrorismin vastaisen keskuksen johtajaksi nimitettiin Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n kenraaliluutnantti Boris Mylnikov. Keskuksen tehtävänä on lähinnä tietojen kerääminen ja niiden jakaminen jäsenille.

Tuki Putinin aloitteelle

IVY-maat tukevat lausumassaan yksimielisesti Venäjää sen vastustaessa vuonna 1972 allekirjoitetun ohjustorjuntasopimuksen muuttamista. Venäjä on tarjonnut Euroopalle omaa erillistä ohjuskilpeä ja tätä aloitetta sen liittolaiset nyt tukevat.

Kokouksessa päätettiin myös vapaakauppa-alueen toteuttamisesta käytännössä. Vapaakauppaa koskeva sopimus allekirjoitettiin jo vuonna 1994, mutta sitä ei ole ratifioitu Venäjän vastustuksen vuoksi.

Sopimus antaisi muille IVY-maille mahdollisuuden ostaa Venäjältä raaka-aineita kuten öljyä ja kaasua kotimarkkinahinnoin ja myydä sitä edelleen länteen maailmanmarkkinahinnoin.

Venäjällä on ollut ongelmia varsinkin eurooppalaisten liittolaistensa kanssa energialaskujen maksamisessa. Venäjältä Länsi-Eurooppaan kulkevien kaasu- ja öljyputkien on myös todettu "vuotavan" Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Kaukasiasta vain keskusteltiin

Jo tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi kolmen Kaukasian maan Azerbaidzhanin, Armenian ja Georgian johtajat. Mitään läpimurtoa ei alueen turvallisuuskysymyksissä kuitenkaan tapahtunut.

Ainoa konkreettinen päätös oli venäläisten joukkojen oleskelun jatkaminen Georgiasta irtautumaan pyrkivässä Abhasiassa ensi vuoden alkuun. Armenian ja Azerbaidzhanin suhteita hiertävässä Vuoristo-Karabahin kysymyksessä ei päästy eteenpäin.

Vaikka IVY-maiden yhteistyö edistyykin hitain askelin, yksikään jäsenmaa ei näytä pyrkivän siitä aktiivisesti eroon. Kriittisimmin yhteistyöhön suhtautuvat Georgia ja Ukraina.

Monet maat näkevät Venäjän uudessa presidentissä uutta toivoa myös IVY:lle. Venäjä on ilmoittanut, että sen ulkopolitiikan tärkein kohdealue on IVY. Presidentti Putin on edeltäjäänsä paljon aktiivisemmin paneutunut juuri IVY-suhteisiin.

Vielä keskiviikon huippukokouksessa konkreettisia tuloksia oli kuitenkin hyvin vähän. Seuraava IVY:n huippukokous pidetään tämän vuoden lopulla Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä.

STT-IA
23.6.2000

Ulkomaat -sivulle