Geenitekniikkaa käytetään vähän Suomen ruuantuotannossa
Geenitekniikan käyttö ja taloudellinen merkitys ovat toistaiseksi vähäisiä Suomen maa- ja elintarviketaloudessa, arvioi Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) uusimmassa selvityksessään.Kuluttajien vastustus on geenitekniikan hyödyntämisen keskeisin ongelma ruuantuotannossa.
Asiantuntijat ovat kuitenkin varmoja, että suurin osa suomalaisista kuluttajista tulee muutaman vuoden kuluttua hyväksymään muuntogeenisen ruuan, ja että kuluttajat ovat valmiita maksamaan lisähintaa geenitekniikalla aikaan saadusta, terveysvaikutteisesta ruuasta.
Muuntogeeniset elintarvikkeet ja gm-kasvit tulevat ennen pitkää rantautumaan myös Suomeen.
Selvityksessä haastateltiin 20 suomalaisen elintarviketeollisuuden asiantuntijaa, jotka uskovat, että geenitekniikan käyttämättä jättäminen heikentää pitkällä tähtäimellä kotimaisen ruuantuotannon kansainvälistä kilpailukykyä.
Geenitekniset keksinnöt elintarviketeollisuuden saralla olisivat selvityksen mukaan myös kansainvälisesti kiinnostavia vientituotteita. Toisaalta tavanomaisten tuotteiden ei uskota kokonaan katoavan markkinoilta.
Kuluttajalle tullaan tarjoamaan myös gm-vapaita tuotteita, jolloin taataan, ettei muuntogeenistä ainesosaa ole lopputuotteessa.
Ainoat tällä hetkellä käytössä olevat sovellukset ovat elintarviketeollisuuden tarvitsemia entsyymeitä, joista osa tuotetaan gm-mikrobeilla, etenkin meijeri-, panimo- ja leipomoalalla. Lopputuotteessa ei kuitenkaan ole muuntogeenistä materiaalia.
MTTL:n tutkijat Meri Virolainen ja Jyrki Niemi tarkastelivat maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilauksesta geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudellisia vaikutuksia Suomen elintarvikeketjussa.
MMM:n maatalousosasto valmistelee bio- ja geenitekniikasta omaa strategiaa, joka koskee esimerkiksi siemenlainsäädäntöä, eläinravitsemusta, luomutuotantoa ja tutkimusta. Strategialuonnos lähtee lausuntokierrokselle kesän lopulla ja sen odotetaan valmistuvan syksyn kuluessa.
Alussa gm-viljelijöiksi ryhtyvät hyötyvät eniten
Kuluttajien varauksellinen suhtautuminen gm-elintarvikkeisiin tekee Niemen mukaan vaikeaksi ennakoida muuntogeenisen kasviraaka-aineen menekkiä ja hintaa. Selvityksen perusteella asiantuntijat puolestaan suhtautuvat geenitekniikkaan kuin mihin tahansa teknologiseen kehitykseen.
Eniten käytännön kokemuksia löytyy tähän mennessä Yhdysvalloista. Niemi huomauttaa, etteivät nekään tosin ole kovin pitkältä ajalta.
- Geeniteknisesti muunnetut kasvit lisäisivät varmasti Suomen maatalouden tuottavuutta. Yhdysvalloissa gm-kasvien viljely on tuottanut noin 5-20 prosenttia tavanomaista enemmän, koska tuotantokustannukset ovat laskeneet suhteessa sadon runsaampaan määrään, Niemi kertoo.
Pitkällä aikavälillä tuottavuuden lisäykset riippuvat gm-lajikkeiden hyötyominaisuuksien pysyvyydestä. Gm-lajike menettää etunsa, jos sen geenit leviävät rikkaruohoihin tai kasvattavat tuhohyönteisten vastustuskykyä.
- Kasvaneista voitoista hyötyvät erityisesti heti alkuvaiheessa mukaan lähtevät viljelijät. Kun muut viljelijät seuraavat perässä ja yleinen satotaso nousee, valuvat parantuneen tuottavuuden tuomat hyödyt helposti elintarvikeketjun muihin portaisiin.
- Ruuan kokonaiskulutusta ei juuri voi nostaa, siksi suuremmat sadot alentavat aikanaan tuottajahintoja. Tuottavuuden on siis jatkuvasti parannuttava, jotta viljelijän tulotaso voi pysyä samana, Niemi laskee.
Ruokalasku ei juuri halpene
Niemi kutsuu kustannusten laskua geenitekniikan ensimmäiseksi aalloksi. Hän arvioi, etteivät kuluttajat juuri pääse nauttimaan halvemmista ruuan raaka-aineista, koska raaka-aineet ovat vain pieni osa valmiin elintarvikkeen hinnasta.
Ruokalasku voisi jäädä kahdesta kolmeen prosenttia nykyistä pienemmäksi. Ulkomailla on esitetty jopa 30 prosentin halpenemista, mutta sitä Niemi pitää täysin epärealistisena.
Geenitekniikan toinen aalto toisi tullessaan parannuksia tuotteiden ominaisuuksiin. Maailmalla on jo kehitetty A-vitamiinia ja rautaa sisältävä gm-riisilajike, jonka uskotaan helpottavan tarpeellisten ravintoaineiden saantia kehitysmaissa.
Länsimaissa monipuoliseen ruokavalioon riittää jo nyt raaka-aineita, joten geenitekniikkaa olisi sovellettava erilaisten terveysvaikutteiden aikaan saamiseksi. Teollisuus odottaa lisäksi, että gm-raaka-aine olisi tasalaatuisempaa ja auttaisi nopeuttamaan elintarvikkeiden valmistusprosessia.
Tuotekehitys epävarmoissa kantimissa
Suomalaiset elintarvikealan yritykset koeviljelevät parhaillaan noin 10 uutta gm-lajiketta. Suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat kuitenkin epävarmoja gm-tuotekehityksensä suhteen, koska ne eivät voi tietää kauanko eurooppalaisten kuluttajien gm-vastustus säilyy nykyisellä tasolla.
Pelkona on, ettei panostus ala tuottaa tarpeeksi aikaisin ollakseen kannattava.
- Suomalaiset kasvinjalostajat ovat hyvin kiinnostuneita uudesta teknologiasta. Kotimarkkinoiden lisäksi gm-siemenille uskotaan löytyvän myös vientipotentiaalia, mikäli kiinnostavia ominaisuuksia saadaan gm-siemeniin. Kasvinjalostajat uskovat kansainväliseen yhteistyöhön ja geenikauppaan läpimurtojen saamiseksi uusille markkinoille, Niemi sanoo.
Niemen mukaan gm-tuotteiden kehittelyä jarruttaa paitsi alan tutkimuksen kalleus, myös EU:n lainsäädännön epäselvyys. Ei tiedetä kuka on vastuussa gm-tuotteesta.
- Uusia tuotteita, kuten gm-lajiketta, on myös hyvin vaikea tuoda markkinoille, koska hyväksymisprosessi on pitkä ja kallis. Resurssit löytyvät vain suurilta, vakavaraisilta yrityksiltä, Niemi katsoo.
FF-IA
23.6.2000
