Kurskin onnettomuus kova kolaus Venäjän merivaltahaaveille

Se on takaisku myös presidentti Vladimir Putinille, joka haluaa vahvat asevoimat, jotta Venäjän vaikutusvalta kasvaisi kansainvälisissä asioissa.

Onnettomuus sattui vain muutama päivä sen jälkeen, kun Putin oli maansa turvallisuusneuvoston kokouksessa vaatinut puolustusvoimien tehostamista.

- Jos lentäjät eivät lennä, eivätkä matruusit juuri käy merellä, onko silloin kaikki kunnossa, hän kysyi maan sotilasjohdolta.

Neuvostoliiton hajottua myös sen asevoimat oli useita vuosia lamassa. Hävitty sota Tshetsheniassa jäyti upseereiden itsetuntoa.

Presidentti Boris Jeltsin yritti uudistaa asevoimia mutta hän ei siinä onnistunut. Hänen aikanaan upseerit eivät saaneet palkkaa, eivätkä joukko-osastot rahaa harjoitteluun. Venäjän asevoimat oli alennustilassa.

Alennustila näkyi myös sukellusveneissä. Juuri Pohjoisessa laivastossa on sattunut useita välikohtauksia. Matruusit ovat ampuneet toisiaan tai linnoittautuneet alusten asevarastoihin vastalauseena asevoimien huonoille oloille.

Vladimir Putinin suosio perustuu paljolti juuri siihen, että hän ryhtyi palauttamaan sotilaiden itsetuntoa ja halusi antaa asevoimille tulevaisuuden näkymiä.

Hän tunnusti ensimmäisen kerran myös sen, ettei Venäjällä ole varaa suuriin ja kalliisiin asevoimiin. Hän halusi panostaa tehokkuuteen.

Putinin suunnitelmiin kuului myös merivalta-aseman palauttaminen Venäjälle. Maailman merillä ei ole kymmeneen vuoteen seilannut venäläisiä sotalaivoja. Ne ovat lähteneet ankkuripaikoiltaan vain harvoin lähivesille harjoituksiin.

Huhtikuussa Putin vieraili Pohjoisen laivaston tukikohdassa ja laivoilla. Hän jopa yöpyi ydinsukellusvene Kareliassa. Samalla hän allekirjoitti käskyn, jonka mukaan Venäjä siirtäisi osan laivastostaan Välimerelle. Siellä ovat pysyvästi kaikkien muidenkin suurvaltojen laivastot.

Myös ydinsukellusvene Kursk olisi ollut lähtijöiden joukossa. Nyt matka maailman merille ilmeisesti lykkääntyy.

STT-MH
18.8.2000

Ulkomaat -sivulle