Hiljaisella tiedolla merkittävä asema sosiaalityössä
Stakesin uusi tutkielma Sosiaalityön itsearviointi ja hiljainen tieto teos esittelee eri itsearviointimalleja ja tekniikoita ja antaa virikkeitä sosiaalityön kehittämiseen. Tutkielma kuvaa myös sosiaalityöntekijöiden haastatteluaineiston perusteella sitä, miten hiljainen tieto esiintyy sosiaalityöntekijöiden puheessa.Hiljainen tieto on henkilökohtaista, tilanteeseen tai asiaan sidonnaista ja sitä on vaikea pukea sanoiksi. Sitä voi luonnehtia ammattilaisen "näppituntumaksi".
Sosiaalityössä hiljainen tieto koostuu työntekijän uskomuksista, mielikuvista, kokemuksista, näkemyksistä, kulttuurisesta tiedosta, ajatusrakennelmista, arvoista, tunteista sekä hankitusta ammattitaidosta, koulutuksesta ja osaamisesta.
Raportissa kuvataan itsearviointityökaluja (asiakaspalaute, fokusryhmä, pylpyrä, päiväkirja, vuokaavio, portfolio) ja menetelmiä, joilla yksittäisen sosiaalityöntekijän itsearvioima tieto saadaan koko organisaation käyttöön.
Tutkielman mukaan työkalujen valinnassa on hyvä muistaa, mitä arvioinnilla tavoitellaan ja kuinka hyvin malli soveltuu sosiaalityön arkeen.
Tutkielman mukaan hiljaisen tiedon taso tulee ilmi parhaiten siitä, miten sosiaalityöntekijä hahmottaa asiakkaan kokonaistilanteen eli hoitaako hän syytä vai seurausta.
Mielekkään toimintamallin löytyminen näyttäisikin muodostuvan raportin mukaan monesta osatekijästä.
Asiakkaan näkemyksestä sekä hänen ja hänen verkostojensa historiasta, sosiaalityöntekijän näkemyksestä, johon sisältyy ammatillinen tieto ja kokemuksista, arvostuksista ym. hiljaisen tiedon lajeista sekä yhteiskunnan normeista.
Tutkimus osoitti, että sosiaalityöntekijöiden hiljainen tieto on tiedon esiaste, johon on hyvä suhtautua terveen kriittisesti.
- Sosiaalityöntekijöiden on tärkeää tuoda esille oma hiljainen tietonsa ja arvioida sen vaikutusta tehtävään työhön. Tämä arviointi tuo sosiaalityöntekijöiden itsearvioinnille syvyyttä ja sisältöä, toteaa tutkimuksen tekijä Laura Yliruka.
IA
18.8.2000
