Teknologinen osaaminen myös matkailumyynnin haaste
Sähköisen kaupan osaaminen ja siihen panostaminen on yksi - vaikka ei toki ainoa - keskeinen tekijä myös matkailun myönteiselle kehitykselle. Näin uskotaan sekä hotelliyrittäjien että maaseutumatkailun piirissä. Yksi Lapin matkailuyrittäjien pioneereista, Riekkoparvi Oy:n toimitusjohtaja Paavo Holopainen nimeää matkailun kehittämistyölle neljä suuntaa: liikenteen, hinnoittelun, lähialueet ja sähköisen kaupan.
Holopaisen mielestä erityisesti Lapin matkailulle on vaikea saada imua ilman uusia liikenteellisiä ratkaisuja. Seikka pätee niin lento- kuin junaliikenteeseenkin.
Hän ei tarkoita pelkästään kotimaista lentopaikkapulaa maalis-huhtikuussa, vaan laajemmin koko lentoliikennekysymystä Euroopasta ja Helsingistä Lappiin.
- Matkailuyritykset ovat täysin tämän palveluketjun päätöksenteon armoilla nyt ja tulevaisuudessa, Holopainen sanoo.
- Elleivät olemassa olevat toimijat voi muuttaa toimintaansa, pitäisi harkita kokonaan uusia toimintamalleja ja etsiä yhteistyökumppaneita muualta, lähinnä Ruotsista ja Norjasta, hän arvoituksellisesti vihjaa.
Ulkomaisten lentoyhtiöiden käyttäminen ei sinänsä ole uusi malli, onhan Kalotin poikittaisliikennettä harjoitettu kokeiluluonteisesti jo aiemmin, tosin huonolla kannattavuudella. Lentoliikenteen kilpailun lisääminen Kalotin ulkopuolelta tulevilla lennoilla sen sijaan on charter-liikennettä lukuun ottamatta kokeilematta.
Hinnoitteluun uutta ajattelua
Myös matkailupalvelujen hinnoittelu kaipaa Holopaisen mielestä uutta ajattelua ja erityisesti uusia tunnuslukuperusteita.
Kevään kuumin sesonki ja sen hintataso on Holopaisen mukaan luonut sellaisen keskihintatavoitteen koko vuodelle, ettei se edesauta kotimaisten matkailijoiden saapumista Lappiin sulan maan aikana, kolmen viikon mittaista ruskapyrähdystä lukuun ottamatta.
Erityisesti hän kiinnittäisi huomiota ohjelmapalvelujen tuotteistamiseen ja hinnoitteluun, vaikka muistuttaakin ohjelmapalveluissa roimasti edetyn ajoista, jolloin ohjelma käsitti hiihdon lisäksi kolmimiehisen puolalaistrion tanssiravintolassa.
Lisää aktiviteetteja
Kolmisenkymmentä vuotta Lapissa matkailuyrittäjänä toiminut Holopainen sanoo uskovansa aktiviteetteihin ja Lapin olevan tulevaisuudessa yhä aktiivisempien matkailijoiden kohde.
- Auton ikkunasta Lappia ei juuri voi kokea, hän muistuttaa.
- Kalastus, luontokuvaus, mineraaliretket, järvimatkailu, luontosafarit, Lapin aito eksotiikka, linturetket ja monet muut mahdollisuudet odottavat vielä. Lisäksi liikunta ja kuntoilu eri muodoissaan kehittyvät edelleen, hän laskeskelee.
Holopainen kaipaakin talvimatkailun ulkopuolelle ajoittuvia aktiviteetteja. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hän pohdiskelee sitä, että mahdollisuuksiin nähden Lapin heikoin matkailukuukausi on elokuu.
- Elokuussa koko Eurooppa on lomalla ja meillä käyttöasteet samaan aikaan todella alhaiset. Yhtälö ei mene tasan ja kertoo selkeän tuotteistamisen ja toiminnan kehittämisen tarpeesta, hän arvioi.
Sähköinen kauppa kasvaa
Holopainen toivoo panostusta myös verkon kautta tapahtuvaan matkailupalvelujen myyntiin. Hän arvioi, ettei matkailuelinkeino pärjää uuden sukupolven matkailijoiden houkuttelemisessa ilman hyvää sähköisen kaupan järjestelmää.
- Uudelle sukupolvelle käynee kaupaksi vain sisällöltään reaaliaikainen ja uskottava sekä hinnoittelultaan selkeä ja helposti ostettava kokonaistuote, hän uskoo.
Verkkosivujen sisällön kohentaminen sekä sähköisen varausjärjestelmän kehittäminen on myös maaseutumatkailun teemaryhmän pääsihteeri Mirja Nylanderin tavoitteena. Esillä olo tietoverkoissa on yksi keino, jolla maaseudun matkailuyritysten keskimääräinen käyttöaste pyritään vuoteen 2007 mennessä nostamaan vähintään 50 prosenttiin.
- Tulevaisuuden kysymys on myös, kuinka maaseutumakailuyritykset voivat hyödyntää laajakaistaverkkoja, tuleehan alle kymmenessä vuodessa suurin osa kotitalouksista nauttimaan näistä verkoista, Nylander pohdiskelee.
Vastaavasti suuri kysymys hänen mielestään on, kuinka pienet yksittäiset yritykset voivat ja osaavat varautua tietoverkkojen mahdolliseen toimimattomuuteen.
Maaseudun matkailuyrittäjät ovat nostaneet riman korkealle, sillä erilaisten toimien kautta tavoitteena on alan vuotuisen liikevaihdon nostaminen yli kahteen miljardiin markkaan ja työllistävyyden nostaminen 6 000 henkilötyövuoteen.
ILPO KIURU
18.8.2000
