Rehtorit eivät suostu tulossopimuksiin
Yliopistojen rahatilanne "kestämätön"
Yliopistojen rehtorit aikovat hylätä opetusministeriön oppilaitoksilleen esittämät ensi vuoden tulossopimukset, jos niiden toteuttamiseen ei löydy valtion budjetista suunniteltua enempää varoja.
Lisäksi rehtorit harkitsevat opetuksen
karsimista ja uusien opiskelijoiden sisäänoton vähentämistä.
Rehtorien neuvoston torstaina julkistaman kannanoton mukaan
tulostavoitteet lisäisivät taas yliopistojen velvoitteita samalla,
kun perusvoimavarat suunnitellun budjettikehyksen mukaan
niukentuisivat.
Rehtorit katsovat, että tämä vain syventäisi jo
nyt kestämättömäksi luonnehdittua ahdinkoa ja johtaisi
suorastaan kohtalokkaisiin seurauksiin.
Budjettirahalla maksetaan käytännössä yliopistojen opetus ja
perustutkimus.
- Kyse on investoinnista maamme tulevaisuuteen, jota ollaan
nykyisellä politiikalla vaarantamassa, suomitaan kannanotossa.
Rehtorit vetoavatkin voimakkaasti eduskuntaan ja
valtioneuvostoon, jotta opetusministeriön työryhmän laatimat
esitykset tilanteen helpottamiseksi toteutettaisiin.
Lisäksi
rehtorit kehottavat hallitusta panostamaan lupaamassaan
"tulevaisuuspaketissa" nimenomaan akateemiseen
perusrahoitukseen ja perustutkimukseen.
Rahoitusta pitäisi
kannanoton mukaan kasvattaa nykyisestä vähintään viisi
prosenttia.
Yliopistorahoituksesta myös eduskuntakyselyjä
Opetusministeri Maija Raskin (sd.) mukaan opetusministeriö
koettaa ottaa huomioon yliopistojen lisärahoitustarpeen
valmistellessaan uutta korkeakoulujen kehittämislakia.
Rask myönsi hiljattain kahteen kirjalliseen
eduskuntakysymykseen antamissaan vastauksissa, että
yliopistojen rahoitus tuotettuja maisterin- ja tohtorintutkintoja
kohden putosi 28 prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 1998.
Reaalisesti määrärahat olivat 1998 vuoden 1991 tasalla, mutta
yliopistojen toiminta oli samaan aikaan laajentunut
voimakkaasti.
Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Pekka
Linna on suorastaan tuohtunut siitä, ettei Raskilla ollut
kysymyksiin enempää vastattavaa.
Hän mielestään eduskunnan
arvovaltaa halvennetaan, kun toimia peränneille
kansanedustajille kerrataan lähinnä kysymysten taustalla
olevaa tilannetta.
Eduskunta edellytti tämän vuoden budjetin hyväksyessään,
että akateeminen rahoitusvaje korjataan vaalikauden aikana.
Myös hallitus kirjasi perusrahoituksen turvaamisen
vuodenvaihteessa hyväksymäänsä koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmaan.
Opetusministeriön oma työryhmä on ehdottanut, että
yliopistojen rahoitusta lisättäisiin 660 miljoonaa markkaa
vuoteen 2006 mennessä jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
Lisäksi rahoitusta pitäisi vuosittain tarkistaa tavoitteena olevan
tutkintomäärän sekä kustannustason nousun mukaan.
Vuosittaisten tarkistusten osalta valtiovarainministeriön
edustaja jätti kuitenkin ehdotukseen heti eroavan
mielipiteensä.
STT-VT
31.3.2000
Politiikka -sivulle
|