Päätoimittaja
Ilkka Ahtokivi
31.3.2000
Kohtuuttoman kallis lakko
Autoliikenteen työnantajaliittto ei hyväksynyt valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen keskiviikkoaamuna antamaa sovintoesitystä, joten auto- ja kuljetusalalla on meneillään työsulku ja lakko, sekä niihin liittyviä tukitoimia.
Auto- ja kuljetusalan työtaistelut vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Työnantajaliitto laskee lakon aiheuttamien menetysten olevan jopa miljardi markkaa päivässä. Lakko olisi siis saatava loppumaan nopeasti, mutta tämä ei vaikuta mitenkään todennäköiseltä.
On vaikea nähdä tilannetta, jossa AKT suostuu tulemaan alle sen, minkä se ”juuri ja juuri” olisi sovintoesityksessä ollut valmis hyväksymään. Myöskään työnantajapuoli ei hetimiten voine hyväksyä sovintoesityksen tasoista esitystä, jonka se juuri hylkäsi.
Valitettavasti lakosta uhkaa tulla pitkä ja koko yhteiskunnan kannalta kiusallinen ja kallis. Tukitoimineen lakko uhkaa pysäyttää koko viennin ja tuonnin.
TIMO KERVINEN
Venäjä astui Vladimir Putinin aikaan, kun tämä valittiin maan presidentiksi suoraan vaalien ensimmäisellä kierroksella. Putinin vaalivoitto oli selvä, joskin kommunistien ehdokas sai ennakoitua enemmän ääniä protestiäänten keskityttyä hänelle. Samalla Venäjä sai historiansa nuorimman johtajan sitten tsaari Nikolai II:n.
Samalla Venäjä sai ensimmäistä kertaa sitten kommunistisen järjestelmän kaatumisen presidentin, jota ei heti alusta pitäen pidetä jonkinlaisena siirtymäkauden presidenttinä, jota esimerkiksi Boris Jeltsin etenkin toisella "pysähtyneisyyden" kaudellaan oli.
Virkamiesmäisen väritön Putin kävi värittömän vaalikampanjan tukeutuen pääasiassa vt. presidentin asemaansa. Hän ei edes julkaissut vaaliohjelmaan, koska ei halunnut sen joutuvan poliittisten kilpailijoiden retosteltavaksi. Putin ratsastikin korkealla asemallaan sekä sillä suosiolla, jota hän Tshetshenian sodan ansiosta vielä nauttii.
Vaalituloksen selvittyä Putin tarjosi yhteistyötä kilpailijoilleen. Poissuljettua ei ole sekään, että hän antaa kommunisteille sijaa hallituksessaan. Tämä olisi oiva keino vaimentaa viimeisetkin kriittiset äänenpainot samaan tapaan, kuin Venäjän valtiolliset TV-kanavat tekivät vaalitaistelun aikana.
Voitostaan huolimatta Putinilla on pitkä matka edessään: Tshetshenian sota on saatava kunnialliseen päätökseen, demokratia on vakiinnutettava Venäjälle, talouden "oligarkit" ja korruptio on saatava kuriin ja talous on saatava kansalaisia hyödyntävään kasvuun.
Venäjä kaipaa kipeästi ulkomaisia investointeja. Niiden ehtona olevan vakauden ja ennustettavuuden luominen on uuden presidentin tärkeimpiä tehtäviä. Vakaus ja ennustettavuus eivät synny käden käänteessä, vaan Putinilla on pitkä tie kuljettavanaan.
Päästäkseen ulkomaisten sijoittajien suosioon Venäjä tarvitsee rakenteellisia, verotuksellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia. Nämä uudistuksen pitäisi saada läpäisemään kaikki yhteiskunnan tasot, mihin ei pelkkä presidentillinen asetus tai ukaasi riitä.
Putinin pitäisikin saada kaikki hallinnon tasot sitoutumaan uudistuksiinsa, mikä saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty.
Eräs Putinia odottava haaste on järjestyksen saaminen Venäjän kaoottiseen poliittiseen järjestelmään. Venäläiseen ajattelutapaan vain ei helposti sovi ajatus siitä, että demokratiassa myös oppositiolla on oma vallankäyttöä valvova roolinsa.
Puhumattakaan, että myös lehdistönvapauden tunnustaminen kuuluu demokraattisen valtion tunnusmerkkeihin.
TIMO KERVINEN