Tutkimus:
Uhkakuvat ulkomaalaisomistuksen vaikutuksista yrityksiin liioiteltuja
Uhkakuvat ulkomaalaisomistuksen vaikutuksesta yrityksiin näyttävät olevan liioiteltuja. Ainakin Lapualla kokemukset yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen ovat selvästi myönteisiä.
Yritysten vienti on kasvanut ja työpaikat ovat
lisääntyneet. Omistajavaihdokset ovat tosin
tapahtuneet nousukauden aikana, joten vielä on
näkemättä, miten lama vaikuttaa yritysten
toimintaan.
Lapualla toimivia yhdeksää
ulkomaalaisomistuksessa olevaa yritystä koskeva
tutkimus julkistettiin Vaasan yliopiston Seinäjoen
tutkimusyksikössä keskiviikkona. Tutkimuksen
ovat tehneet Jarmo Palm ja Heidi Pakkala.
Ulkomaalaisomistuksen vaikutuksia
paikallistasolla ei ole aiemmin tutkittu.
Lapualla on enemmän ulkomaalaisomistuksessa
olevia yrityksiä, kuin missään muussa
Etelä-Pohjanmaan kunnassa. Yritysten
palveluksessa on yli 600 työntekijää, mikä on noin
kolmannes Lapuan teollisista työpaikoista.
Omistajavaihdokset ovat tapahtuneet vuoden
1994 jälkeen. Suurin osa omistajista on
ruotsalaisia. Yritykset edustavat useita
toimialoja.
Uudet omistajat ovat investoineet Lapualla
toimiviin yrityksiin yhteensä noin 70 miljoonaa
markkaa. Työpaikkojen nettokasvu on noin sata.
Alussa epäluuloja
Sekä työntekijöiden että yritysten asiakkaiden
keskuudessa omistuksen siirtyminen ulkomaille
aiheutti alkuvaiheessa hämmennystä ja
epäluuloja. Ne ovat kuitenkin hälvenneet.
Yritysten sisällä on tapahtunut muutoksia, joista
osa on sidoksissa omistajavaihdokseen, selvittää
tutkimusasiamies Jarmo Palm.
- Yrityksissä on otettu käyttöön selvästi
ruotsalaiseen yrityskulttuuriin kuuluvia asioita,
kuten kannustinjärjestelmät ja työntekijöiden
sitouttaminen yritystoiminnan kehittämiseen
ottamalla heitä mukaan johtoryhmätyöskentelyyn.
Suoraa seurausta omistajavaihdoksesta on myös
rahoituksen ja taloushallinnon keskittäminen
emoyhtiölle. Operatiivinen johto on säilynyt
Lapualla, mutta suurista tuotannon muutoksista
päättää emoyhtiö.
Negatiivisiin muutoksiin kirjataan byrokratian
lisääntyminen ja yritysten irtautuminen
paikallisesta kehittämistyöstä.
- Paikallisia alihankkijoita käytetään edelleen,
mutta yritysten johto ei esimerkiksi osallistu
paikallisen yrittäjäyhdistyksen toimintaan, sanoo
Palm.
Tutkimuksen ovat rahoittaneet Etelä-Pohjanmaan
liitto, Lapuan kaupunki sekä neljä tutkimuksen
kohteena ollutta yritystä.
STT-MH
31.3.2000
Talous -sivulle
|