Nopeutettu turvapaikkahaku käyttöön
Ulkomaalaislain muutos menossa eduskuntakäsittelyyn
Turvapaikkojen hakumenettelyssä otettaneen
lähiaikoina käyttöön nopeutettu menettely.
Hallitus pääsi torstaina lopulta yksimielisyyteen ulkomaalaislain muutosesityksestä. Esitys annetaan eduskunnalle perjantaina. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan varmistaminen on ollut valmistelun kiistanalaisin kohta.
Lainmuutoksen tavoitteena on nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä niin, että turvallisesta turvapaikka- ja alkuperämaasta saapuvan turvapaikanhakijan hakemus saataisiin käsitellyksi yleensä muutamassa viikossa.
Samalla kielteisen päätöksen saanut hakija saataisiin pikaisesti palautetuksi.
Myös ns. normaalimenettelyssä käsiteltävien turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja pyritään lyhentämään. Tämä on tarkoitus toteuttaa etenkin viranomaistoimintoja kehittämällä.
Ulkomaalaisviraston tulisi ratkaista turvallisesta alkuperämaasta ja turvallisesta turvapaikkamaasta tulevan hakijan hakemus seitsemän päivän kuluessa turvapaikkakuulustelun valmistumisesta.
Päätös alistettaisiin Helsingin hallinto-oikeudelle. Sen tulisi ratkaista asia seitsemän päivän kuluessa. Alkujaan sisäministeriö ei kaavaillut, että ulkomaalaisviraston päätös alistettaisiin oikeudelle.
Nykyisin turvapaikkamenettelyt voi kestää jopa lähes puolitoista vuotta. Turvapaikanhakija voi pitkittää oleskeluaan maassa uusimalla hakemuksen. Tunnetuin tapaus hakemuksen uusimisesta on ollut nuorten albanialaisjalkapalloilijoiden turvapaikanhaku.
Yksilöllistä arviointia
Lakiin tulee myös kohta, jossa arvioidaan turvallista alkuperämaata.
Turvalliseksi alkuperämaaksi hakijalle voitaisiin katsoa valtio, jossa hakijalla ei ole vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkausten vaaraa. Turvallisen alkuperämaan käsitteen ottamista lakiin on muutokseen varauksellisesti suhtautuneiden keskuudessa pidetty ongelmallisena.
Turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksen edellytykset on arvioitava yksilöllisesti, vaikka hakija tulisikin turvallisesta turvapaikka- tai alkuperämaasta.
Arvioinnissa on otettava huomioon niin valtion yleiset poliittiset, oikeudelliset ja muut olosuhteet kuin turvapaikanhakijan esittämät tiedot omasta tilanteestaan kyseisessä valtiossa. Mitään turvallisten maiden luetteloa ei ole tarkoitus laatia.
Tässä kohtaa esityksen valmistelun loppuvaiheessa tuli vielä muutos. Lopullisen esityksen mukaan ulkomaalaisvirasto ottaa maan tilannetta arvioidessaan huomioon ulkoministeriöltä saadun arvion ja UNHCR:n mahdollisen arvion kyseisen maan ihmisoikeustilanteesta.
Ne turvapaikanhakijat, jotka tulevat turvapaikka-asioita käsittelevään Dublinin yleissopimukseen liittyneestä valtiosta, voitaisiin poistaa maasta heti ulkomaalaisviraston päätöksen jälkeen, eikä valitus lykkäisi täytäntöönpanoa.
Kielteisen turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksen jälkeen tehty uusi hakemus, joka ei sisällä olennaisesti uusia perusteita maahan jäämiselle, voitaisiin käsitellä nopeasti. Päätös poistamisesta voitaisiin panna valituksesta huolimatta heti täytäntöön.
Normaalimenettelyssä käsiteltävien turvapaikkahakemusten kohdalla lakia on tarkoitus muuttaa siten, että valitusluvan hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisusta ei enää lykkäisi käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa.
Turhat hakemukset vähenevät
Turvapaikkamenettelyn nopeuttamisen uskotaan vähentävän turvapaikanhakijoiden määrää maista, joista saapuvien hakemukset suurella todennäköisyydellä ovat perusteettomia.
Tämä vähentää esityksen mukaan aiheettomien hakemusten synnyttämiä paineita ja mahdollistaa todellisessa suojelun tarpeessa olevien turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn nykyistä sujuvammin.
Turvapaikkamenettelyn nopeuttaminen tuli ajankohtaiseksi etenkin viime vuonna, kun Slovakiasta alkoi virrata Suomeen paikallisia romaneja. Suomi keskeytti maahantulijoiden vuoksi Suomen ja Slovakian viisumivapaussopimuksen soveltamisen eli otti käyttöön viisumipakon.
Hallitus muistuttaa esityksessään, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvat menot vähenevät merkittävästi, jos perusteettomat hakijat saadaan poistettua maasta nykyistä nopeammin, esimerkiksi yhden kuukauden kuluessa. Yhden turvapaikanhakijan vastaanotosta aiheutuu valtiolle noin 5 000 markan kustannukset kuukaudessa.
Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan niin pian kuin mahdollista.
STT-VT
31.3.2000
